Viime viikolla kävin tutustumassa Honkongissa sijaitsevan luterilaisen kirkon työhön, jossa työskentelee kolmatta vuotta Länsi-Japanin ev.lut. kirkon (LJELK) naislähetti Maki Ikegami. Hän toimi oppaanamme ja tulkkinamme koko lyhyen vierailun ajan. Ryhmäämme kuului seurakuntalaisia eri LJELK:n seurakunnista, kaksi pastoria sekä minä ja Mari-kollega, yhteensä 10 henkilöä. Matkan järjestelyistä vastasi LJELK:n lähetystyön toimikunnan johtaja pastori Tsukuda, ja omaksi tehtäväksi jäi sinnitellä tiivistahtisessa ohjelmassa mukana ja pitää silmät ja korvat auki, kun meille esiteltiin paikallisen kirkon eri työmuotoja.
Vierailimme kirkon vanhimman seurakunnan, vuonna 1949 Norjan lähetysliiton (NLM) toimesta perustetussa Grace Church -seurakunnassa, ja osallistuimme sen raamattu- ja rukouspiiriin. Samalla meille esiteltiin seurakunnan historiaa ja nykytilannetta. Uudet, kaksi vuotta sitten käyttöönotetut kokoontumistilat ovat vauhdittaneet seurakunnan, jossa jäseniä on noin 400, kasvua. Kristillisiä kirkkoja on Hongkongissa paljon, ja
kristittyjä on koko väestöstä 5-6 prosenttia.
 |
| Lauloimme ja rukoilimme kiinaksi ja japaniksi. |
 |
| Vasemmalta: Maki Ikegami, pastori Tsukuda sekä Grace Church-kirkon pastori Leung. |
Vierailimme kirkon keskustoimistolla, ja tapasimme kirkon johtoa. Yhteensä Hongkong-Macaon luterilaisessa kirkossa on jäseniä noin
parituhatta. Kirkko ylläpitää myös vanhusten päiväkeskusta, jossa kävimme tutustumassa, sekä kolmea ala- ja yläkoulua, joista yhdessä vierailimme. Kouluissa opetetaan uskontoa oppiaineena ja päivisin oppilaat kokoontuvat vapaaehtoisiin hartaushetkiin. Sunnuntaisin koulun tiloissa kokoontuu seurakunta, jonka pastori on aktiivisesti mukana myös koulun arjessa.
 |
| Kirkon johtajia. |
 |
| Ryhmämme yhdessä kirkon johdon kanssa. |
 |
| Jumppatuokio vanhusten päiväkeskuksessa. |
 |
| Lukion oppilaat osasivat hyvin englantia ja olivat kiinnostuneita Japanista. Heillä on edessään rankka valmistautuminen yliopiston pääsykokeisiin, eikä elämään opiskelun lisäksi juuri muuta mahdu. |
Hongkong vaikutti hyvin samanlaiselta Japanin suurkaupunkeihin verrattuna. Ihmismäärä oli, jos mahdollista, vieläkin suurempi, ja asunnot pienempiä kuin Japanissa. Paljon japanilaisia tuotteita näytti olevan myynnissä kaupoissa. Pääsimme ihailemaan Victoria Peak-näköalakukkulalta komeita pilvenpiirtäjiä ja tornitaloja, jotka kuitenkin lähemmin tarkasteltuina osoittautuivat melko huonokuntoisiksi röttelöiksi. Saimme myös kahteen otteeseen nauttia kiinalaisen keittiön herkuista ja isäntiemme vieraanvaraisuudesta.
Matka muistutti siitä, miten teemme kaikki tahoillamme työtä maailmanlaajuisessa Kristus-ruumissa sen eteen, että mahdollisimman moni kuulisi ilosanoman Jeesuksesta.
Muistetaan rukouksin seurakunnissa tehtävää evankelioimistyötä niin
Japanissa, Hongkongissa kuin Suomessakin!
