tiistai 21. huhtikuuta 2015

Ohisashiburi! Pitkästä aikaa!

Päätin viimein rikkoa pitkään jatkuneen hiljaisuuden ja päivittää kuulumisia. Mielessä asia on ollut pitkään, mutta sopivaa hetkeä ei vain ole löytynyt. Tälle päivälle en asettanut muuta suurta tavoitetta kuin uuden jutun kirjoittamisen. :)

Paljon on ehtinyt tapahtua poikkeuksellisen epävakaisen ja sateisen kevään aikana. Kirsikankukat ovat jo lakastuneet ja vihreät lehdet työntyneet esiin silmuista. Muutama viikko sitten tapasin norjalaisen lähetin, jonka kanssa opiskelin kaksi vuotta japanin kieltä kielikoulussa, neljän vuoden tauon jälkeen. Hän palasi ensimmäisen työkauden jälkeen takaisin Norjaan, mutta paluu työhön Japaniin ei ole poissuljettu. Se olisi iloinen asia työntekijäpulasta kärsivälle yhteistyökirkollemme. Toista japanilaista ystävääni en ole nähnyt useampaan kuukauteen. Hän muutti väliaikaisesti tätinsä luokse saamaan apua vauvanhoidossa ja kuntouttaakseen pahasti kipeytynyttä selkäänsä. Olen ollut huono yhteydenpitäjä, mutta hän on ollut mielessäni ja rukouksissani, kiitos jos sinäkin rukoilet Tomoko-ystäväni puolesta!

Toinen henkilö, jonka puolesta pyydän erityistä esirukousta, on kristitty muusikko Takayoshi Fukuhara, johon olen tutustunut Osakassa järjestettävissä Praise Night-illoissa. Hänen molemmat jalkansa murskautuivat pahoin kuukausi sitten tapahtuneessa onnettomuudessa. Jalat on leikattu kolmesti ja edessä on pitkä toipumis- ja kuntoutusprosessi. Aika näyttää mihin saakka jalkojen toimintakyky saadaan palautettua, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista. Rukoillaan Takayoshin ja hänen perheensä puolesta!

Ja tässä vielä lyhyt katsaus maalis-huhtikuun merkittäviin tapahtumiin.

Yhteistyökirkko Länsi-Japanin ev.lut kirkon kirkolliskokous järjestetään joka vuosi maaliskuussa Okayamassa. Tänä vuonna kokouksen päätteeksi peräti kolme uutta japanilaista pastoria vihittiin työhön, mikä on iloinen asia.



Heti seuraavalla viikolla kokoonnuimme lähetyksen työntekijäpäiville Hiruzenin leirikeskukseen. Työasioiden lisäksi aikaa jäi myös lenkillä ja onsen-kylpylässä käyntiin. Olosuhteet olivat varsin talviset, kuten kuvista voi päätellä. :)



Kotiin paluun jälkeen koitti jokavuotinen kevään kohokohta, kun kirsikankukat aloittivat kukintansa. Sateen ja tuulen vuokse niistä nauttiminen jäi tänä vuonna lyhyeksi, mutta ehdin sentään Erikan kanssa piknik-lounaalle kukkia ihastelemaan.



Pääsiäisjumalanpalvelukseen olimme kutsuneet tilaisuudessa käsikelloja soittaneiden lasten perheitä mukaan. Heitä saapuikin paikalle, ja jumalanpalveluksessa esiintyi lasten lisäksi luotsaamani HAT-gospel -lauluryhmä.




Seuraavana sunnuntaina kirkolla järjestettiin konserttijumalanpalvelus, jossa musisoi Suomesta esiintymis- ja evankelioimiskiertueelle saapunut Norther Colors -yhtye sekä Mari-Kaisa Auvinen. Iloitsimme useasta ensikertalaisesta, joita konsertti rohkaisi tulemaan kirkkoon - toivotaan, että usea tulisi uudelleen!



Ohjelmarikkaiden viikkojen jälkeen arki on onneksi tasaantunut, ja epävakainen sääkin on vihdoin vaihtumassa poudaksi. "Joskus sataa, joskus paistaa, saan mä riemut, vaivat maistaa. Isä tietää kyllä, pitää voimaa yllä."

Siunattuja kevätpäiviä!