日本の冬 Japanin talvi

Vaikka kylmin kuukausi eli helmikuu on vielä edessäpäin, poikkeuksellisen viileitä päiviä on riittänyt jo joulu-tammikuussakin. Tilastot osoittavat, että keskilämpötila on paikoitellen lähes 2 astetta tavanomaista alhaisempi. Luntakin on satanut poikkeuksellisen runsaasti, ei tosin Koben alueella, mutta Japanin meren rannikolla yli toista metriä. Junayhteydet ovat runsaan lumentulon vuoksi takkuilleet, talot kärsineet vaurioita ja ihmishenkiäkin menetetty onnettomuuksissa katoilta lunta luotaessa - tuttuja asioita myös Suomen uutisista.

Suomalaiselle ulkolämpötila ei tee tiukkaa, vaikka joskus kylmässä viimassa talvitakkikaan ei tunnu riittävän. Sen sijaan kylmät sisätilat tekevät talvesta ei-toivotun vuodenajan, talot kun on rakennettu enemmän kesää kuin talvea silmällä pitäen. Kun aamulla herään, lämpöasteita lämmittämättömässä asunnossa on noin kymmenkunta. Onneksi lämmittimet lämmittävät asunnon nopeasti päälle napsautettaessa. Eikä kylmyyskään pääse pahasti vaivaamaan, kun oppii hyödyntämään kaikkia tarjolla olevia lämmikkeitä:

heattech-alusvaatteita, jotka varastoivat lämpöä tehokkasti (vanhaa kunnon kerrospukeutumista unohtamatta), vaatteisiin kiinnitettäviä kairo-lämpölappuja, jotka lämmittävät ihanasti useita tunteja, paksu talviuntuvapeitto takaa makeat yöunet ja lakananan alla oleva sähköhuopa lämmittää suloisesti, ja ulkoilun jälkeen jäsenet lämpiää tehokkaasti sähkömaton päällä istuessa tai viimeistään kuumassa ofuro-kylvyssä ennen nukkumaanmenoa. :)

Koben alueella lunta näkee lähinnä vain Rokko-vuorilla, siellä on jopa pieni talviurheilukeskus.

Japanin talvessa aurinkoisia päiviä on runsaasti.

Nautin ulkoiluretkistä kotilahden ympäri aurinkoisessa säässä. Olen kiitollinen turvallisesta ympäristöstä ja vapaudesta liikkua.

Talvella myytävä 雪見だいふく eli mochijäätelö on suurta herkkuani.

Läheisen joen suistossa viihtyvät lukuisat vesilinnut kuten tämä "tsuru" eli kurki.

Viime pyhänä jumalanpalveluksessa oli paljon väkeä, yli 20 henkeä. Väkimäärän lisäksi iloitsin erityisesti siitä, että eräs suomipiiriläinen osallistui puolen vuoden tauon jälkeen jumalanpalvelukseen. Kätkettehän rukouksiinne nuoren rouva F:n, jota Jumalan sana on alkanut puhutella. Koska hänen sukunsa ei ole kristittyjä, ajatus kristityksi kääntymisestä tuntuu vaikealta. Rukoilettehan myös kahden vakavasti sairaan seurakuntalaisen ja heidän läheistensä puolesta. Yksi iso kiitosaihekin on: sain eilen uuden kolmen vuoden mittaisen viisumin!

PS. Kiitos kaikille onnitteluista vieraskirjassa! "Elämä alkaa vasta 60-kymppisenä" sanottiin 20-kymppisille täysi-ikäisille, joita juhlimme pyhänä kirkossa. Itse olen sitä mieltä, että paras ikä on juuri kulloinenkin ikä. :)