maanantai 1. huhtikuuta 2013

Hyvää pääsiäistä!

Risti on merkki Jeesuksen,
risti on merkki rakkauden,
risti on merkki elämän.
Hän ylösnousi, nyt elää hän!

Pääsiäisen ilosanoma kajahti komeasti lasten laulamana koulun liikuntasalissa vietetyssä pääsiäishartaudessa torstaina. Sen jälkeen oli aika hajaantua pääsiäisen viettoon.

Pitkäperjantaina lauloin näillä näkymin viimeistä kertaa kirkkokuoron riveissä jumalanpalveluksessa. Olen kiitollinen voituani jatkaa rakasta lauluharrastusta myös kotimaanjakson aikana. Tärkeältä on tuntunut myös kuulua johonkin ryhmään kaiken irrallisuuden keskellä.

Syksyllä Vaasan kirkkokuoro juhli 90-vuotista taivalta.

Tämän kuun lopussa vietetään jo ensimmäistä lähtöjuhlaani Kotisatama-messussa Vaasassa. Uusi lähettämispäätös on tehty, lähden toiselle kolmen vuoden mittaiselle työkaudelle näillä näkymin juhannuksen jälkeen.

Takana on nyt jo useita kuukausia opettajan työtä. Tunnustan, että olen ollut kovilla ja voimat ovat huvenneet. Tiiviin syksyn jatkeeksi aloitettu opettajan työ ei ole päästänyt helpolla. Melko todentuntuisen välähdyksen opettajan päivästä voit lukea täältä. Kun kysyin mikä on auttanut erästä pian eläkkeelle jäävää opettajaa jaksamaan, hän kertoi illalla kiittävänsä kuluneesta päivästä ja aamuisin pyytävänsä voimaa uuteen. Rukous on mahtava voimavara, joka auttaa itseänikin eteenpäin. Pyydättehän kanssani voimaa jäljellä oleviin viikkoihin, että jaksan tehdä sen mikä tehdä täytyy. Niin usein aiemminkin Jumala on vastannut siihen rukoukseen.

Japanissa kevät on edennyt jo kirsikankukkien kukintaan. Olen nauttinut Suomen talvesta, mutta nyt saisi kevät jo todenteolla alkaa. Vaikka lumi sulaa päivällä auringon paisteessa, kipakoiden yöpakkasten takia kevät etenee hitaasti. Kannoin jo sukset ja luistimet vanhempieni varastoon, kodin purkaminen on alkanut.

Olen nauttinut talviurheilusta koulun liikuntatunneilla ja hiihtolenkeistä meren jäällä.

Lämmin kiitos rukoustuesta ja viesteistä vieraskirjassa! Vaikka harvoin niitä kommentoin, ne ilahduttavat joka kerta.