Japanissa kesä ei tarjoa samanlaista virkistymismahdollisuutta kuin Suomessa. Ilmanala on ulkoilusta nauttimiseen liian kuuma ja kostea. Kun trooppisesta ulkoilmasta astuu ilmastoituun sisätilaan, joutuu elimistö koville. Se tuntuu paikallisistakin "shindoilta" eli väsyttävältä, mutta minun elimistöni on reagoinut kuumuuteen jo kahdesti pahoinvoinnilla. Viisainta onkin välttää päiväsaikaan ulkona liikkumista, ja pysytellä sisällä kuulerin eli ilmapumppuviilentimen tai tuulettimen lähistöllä. Uutisissa kerrottiin, että kesästä on tulossa keskimääräistä lämpimämpi. Nyt, kun pakomahdollisuutta Suomen viileään kesään ei ole, tuntuu ajatus pitkistä, kuumista kesäkuukausista hieman ahdistavalta. Toisaalta minulla on tilaisuus kokea asioita, jotka aiemmin Suomessa lomaillessa menivät sivu suun. Lauantaina on kotikaupunkini suuri ilotulitus, hanabitaikai, joka myös kuuluu olennaisena osana paikalliseen kesään.
Pientä helpotusta on luvassa viikon päästä, kun suuntaan Johanna-kollegalta lainaksi saamani auton nokan kohti pohjoisen viileämpää ilmanalaa. Olen vuokrannut edullisesti saksalaisen lähetysjärjestön ylläpitämästä "Toivon kylästä" mökin vajaaksi kahdeksi viikoksi. Kiitos, jos huokailette kanssani varjelusta matkalle ja virkistäviä lomapäiviä.
Viime sunnuntaina säestin jumalanpalveluksen ensimmäistä kertaa Japaniin paluuni jälkeen Nishinomiyan kirkolla. Ensi pyhänä jatkan kanttorointia HAT-Koben kirkolla, ja sen jälkeen olen kuukauden kesälomalla. Omat murheet tuntuvat kovin pieniltä monen seurakuntalaisen elämäntilanteeseen verrattuna. Rukoillaan yhdessä työstä väsyneiden, sairaiden, työpaikan ihmissuhdevaikeuksien ja henkilökohtaisten asioiden kanssa kamppailevien japanilaisten puolesta.
Siunattuja kesäpäiviä!
 |
| Syyskuusta alkaen on opetusvastuullani uutena ryhmänä alakoululaisten englanti. Ehdin tutustua lapsiin jo hieman viimeisellä kokoontumiskerralla ennen kesätaukoa. |
 |
| Rejoice-gospelkuoron riveissä olen ehtinyt laulaa jo ensimmäisellä keikallakin Osakassa sijaitsevassa seurakunnassa järjestetyssä konsertissa. |
 |
| Vuoden tauon jälkeen olen tavannut ahkerasti ystäviäni. Yleensä kuulumiset on päivitetty lounaan äärellä kuten Mikin ja Mayumin kanssa paikallisessa grilliravintolassa, yakinikuyassa. Enää ei makumaailmakaan tunnu oudolta kuten ensimmäistä työkautta aloittaessa, vaan paikallisista herkuista osaa jo nauttia. |
