Iloinen yllätys oli, että syksyn alussa toisaalle muuttanut nuori nainen ja erään lasten englantiin ja pyhäkouluun osallistuvan lapsen äiti tulivat pitkästä aikaa jumalanpalvelukseen. Myös kaksi ensikertalaista tuli paikalle, kun internetin kautta kirkon löytäneet, suomen kielestä kiinnostuneet opiskelijanuorukaiset tulivat jumalanpalvelukseen. Satunnaisia uusia kävijöitä on ollut aiemminkin, mutta harvoin he palaavat enää toista kertaa - rukoillaan, että nyt kävisi toisin!
Marraskuu on ollut täynnä ohjelmaa. Kaikesta on selvitty kunnialla, vaikkei haavereiltakaan vältytty. WC-pyttyni oli oireillut kuukauden päivät ja päätin yrittää itse korjata asian. Tuloksena oli vesisuihku, joka onneksi saatiin tyrehdytettyä apuun hälyttämäni ystävällisen naapurin toimesta. Naapurini myös soitti korjaajan paikalle, ja nyt pytty toimii taas moitteettomasti. Edellisviikon suomipiiri jäi minulta väliin vesivahingon takia, mutta onneksi Arni-kollega otti oppilaani omaan ryhmäänsä. Olen kiitollinen siitä, että lähelläni on työtovereita ja naapureita, joiden apuun voi tarvittaessa tukeutua!
Tähän loppuun vielä muutama kuva Daisen-vuoren valloitusretkeltä sekä kirkon työntekijäpäiviltä ja Rejoice-kuoron keikalta. Paljon hienoja hetkiä on kuukauteen sisältynyt, ja niistä(kin) on kiitollinen mieli!
Siunattua adventinaikaa!
