Lyhyen (mutta virkistävän) kesäloman jälkeen olen palannut Ryttylään, jossa majailen näillä näkymin vielä alkaneen syyslukukauden. Lähetyskeskuksen alue on hiljainen, uudet opiskelijat valloittavat viehättävän kartanomaiseman vasta ensi sunnuntaina. Sen jälkeen vilskettä piisaakin!
Alkutöikseni Ryttylään saavuttuani oli edessä hikinen urakka: runsaan puolen vuoden sisällä muutin jo kolmanteen kotiin. Kevätlukukauden asuin kylällä yhdessä Maikki-kämppiksen kanssa (joka lähtee syyskuussa lähetystyöhön Keniaan, muistetaan rukouksin!), alkukesän majailin lähetyskeskuksen vanhassa Haltiala-talossa yhdessä Miina-kämppiksen kanssa, ja nyt sain asuttavakseni pienen ja viihtyisän yksiön Pirttilästä (kaikilla lähetyskeskuksen rakennuksilla on omat nimensä). Viihdyn erinomaisesti! Vaikka olenkin ilokseni saanut havaita olevani kyllin sosiaalinen ja sopeutuvainen elämään yhdessä muiden kanssa, on oma koti silti ihana. "Oma koti kullan kallis!"
Muuttopuuhien lomassa olen suunnitellut edessä olevan syyslukukauden ohjelmaa. Toiveenani on opiskella japanin kieltä sekä omatoimisesti että kansalaisopiston alkeisryhmässä - parhaassa tapauksessa kahdessa, sillä sekä Riihimäellä että Hämeenlinnassa alkavat uudet alkeisryhmät. Toivon mahtuvani molempiin mukaan! Kävin maanantaina lainaamassa kirjastosta vinon pinon Japani-aiheisia kirjoja, jotka myös toivon lukevani läpi. Parhaillaan luen Marutei Tsurusen omaelämäkertaa hänen tiestään suomalaisesta lähetyssaarnaaja Martti Turusesta japanilaiseksi poliitikoksi. Mielenkiintoista ja samanaikaisesti surullista luettavaa! Löysin myös yhden kielikurssin (Japania matkailijoille), jonka avulla olen jo aloittanut kieliopinnot. Konnichiwa! Watashi wa Ulla desu. (eli suomennettuna: Päivää! Olen Ulla.) Täytyy iloita pienistäkin edistysaskelista! :)
Nyt taidan laittaa kahvipannun porisemaan, on iltapäiväkahvin aika!
