...tänä samaisena elokuun iltana istuin lentokoneessa matkalla kohti tarunomaista miljoonakaupunkia, jonka tarkkaa väkilukua kukaan ei tiedä (arvio liikkuu 12-15 miljoonan välissä). Idän ja lännen risteyskohdassa oleva Istanbul oli kotini 10 kuukauden ajan.Lähdin Istanbuliin suomalaislasten opettajaksi ja pienen luterilaisen seurakunnan kanttoriksi. Asia oli rukousvastaus, sillä edellisenä syksynä mennessäni Ryttylään raamattukurssille pyysin Jumalaa avaamaan uuden oven elämässäni, jos se olisi Hänen tahtonsa. Se oli. Ja miten kiitollinen olenkaan siitä! Vuosi Istanbulissa oli antoisa ja opettavainen. Ilman sen suomaa käytännön kokemusta lähetystyöstä tuskin olisin rohjennut hakea lähetyskurssille. Mutta sain huomata, että lähetystyöntekijätkin ovat tavallisia ihmisiä, hyvinkin erilaisia persoonia omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Ja kaikille löytyy käyttöä ja paikka Jumalan valtakunnan työssä, sinulle ja minullekin!
Nykyisin islam on kuitenkin hallitseva uskonto, ja sen vaikutus on läsnä kaik
kialla. Näennäisestä uskonnonvapaudesta huolimatta kaikkien oletetaan olevan muslimeja. Jos paikallinen kääntyy kristityksi, se tietää lähes varmaa työpaikan menetystä ja jopa fyysistä uhkaa. Kuluneen vuoden aikana Turkissa on surmattu useita kristittyjä. Paljon on syytä siinä, että mediassa on lietsottu valheellista kuvaa lähetystyöntekijöistä, jotka kuvataan vieraan vallan vakoojiksi, joiden tavoite on saada poliittista valtaa ja hajottaa Turkin kansallista yhtenäisyyttä. Tarvitaan siis rukousta, että valheen verkot väistyvät ja sanoma synnit sovittaneesta ja ylösnousseesta Jeesuksesta löytää tiensä ihmisten sydämiin. Muistetaan rukouksin!