Heti lauantaiaamuna lähdin Shikokun saarelle, josta palasin tiistai-iltana. Matkan "virallinen" syy oli Yoshinogawan kirkolla järjestetty suomalainen ilta, jonka musiikilliseen antiin annoin oman panokseni laulamalla ja säestämällä. Liitän oheen valokuvia selostuksineen. Pääsin myös näkemään kauniin Ananin kirkon sekä osallistumaan paikallisen päiväkodin eli youchienin juhlaan.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomen ev.lut. Kansanlähetys aloitti työn Japanissa. Kuvassa ensimmäisenä rakennettu (nyt jo melko huonokuntoinen) Yoshinogawan kirkko.
Kirkolla järjestettyyn suomalaiseen iltaan saapui väkeä noin kolmisenkymmentä, joukossa myös muutama ensi kertaa kirkkoon tullut japanilainen. Laulujen, puheiden, valokuvien ja leikkimielisen tietovisailun avulla jaettiin suomi-tietoutta sekä julistettiin evankeliumia.
"Mainichi itsudemo Kami no chikara no nakade" eli "joka päivä, joka hetki käydä saamme voimassa Jumalan". Kirkon reipas kuoro lauloi Simojoen Pekan japaniksi käännettyjä lauluja mukaansatempaavasti.
Japanilaisesta virsikirjasta löytyy Finlandia-hymni. Oheinen suomalainen kansanlaulu puolestaan löytyy japanilaisesta koululaulukirjasta. Japanilaiset osaavat sen, mutta kumma kyllä meille suomalaisille laulu on outo...
Sunnuntaina ajoimme tunnin verran osallistuaksemme jumalanpalvelukseen Ananin kirkolla. Kirkko sijaitsee keskellä riisipeltoja, jotka lainehtivat kauniin vihreinä.
Tänä sunnuntaina jumalanpalvelus sisälsi ehtoollisen, joka on Japanin kirkoissa vain kerran kuukaudessa. Vastaanotto kirkolla oli lämmin, ja mieli lepäsi avarassa kirkkosalissa. Monet Japanin kirkkotiloista eivät muistuta suomalaisia kirkkoja, vaan ne on rakennettu olosuhteiden pakosta mm. liikehuoneistoon.
Maanantaina pääsin tutustumaan päiväkotiin eli youchieniin, jossa huomion kohteina olivat heinäkuussa syntymäpäiväänsä viettävät lapset. Päivänsankarit saapuivat musiikin tahdittamina kultakruunut päässä sisään ja kättelivät alkajaisiksi muut lapset. Ohjelmassa oli mm. jokaisen syntymäpäiväsankarin haastattelu ja onnittelulaulu.
Samana päivänä vietettiin myös paikalliseen legendaan liittyvää juhlaa. Ilmapalloon sai kirjoittaa toiveensa...
...ja oikealla kellonlyömällä pallot päästettiin vapaiksi taivaalle. Toteuvatkohan toiveet? Onneksi kristittyinä voimme laittaa toivomme elävään Jumalaan, joka kuulee rukoukset ja vastaa niihin tavalla, joka koituu parhaaksemme!
