tiistai 5. huhtikuuta 2011

Kevään merkki

Varma kevään merkki on, kun sakurat eli kirsikkapuut kukkivat. Kukinta on jälleen alkanut, viileästä säästä johtuen noin viisi päivää myöhemmin kuin viime keväänä. Joka kevät uudet hauraat kukat on valokuvattava, ja puiden alle kokoonnutaan työ- ja ystäväporukoilla iloista piknikkiä varten. Useimmat suuret julkisten tahojen järjestämät hanami-juhlat on tältä vuodelta peruttu maata kohdanneen tuhoisan luonnonmullistuksen jäljiltä.

Valkoinen sakurapilvi.

Joka vuosi niitä ihastellaan ja valokuvataan.

Uutisissa näytetään edelleen päivittäin tunnelmia tuhoalueilta ja ihmisten elämästä tilapäismajoituksessa. Suomessakin uutiskynnyksen ylitti uutinen rojulautalta merestä pelastetusta koirasta, jonka iloista jälleennäkemistä omistajan kanssa oli liikuttavaa seurata.

Japanissa vanha kouluvuosi päättyy maaliskuussa ja uusi alkaa huhtikuussa. Valmistujais- ja aloitusseremonioita on vietetty kovin erilaisissa tunnelmissa kuin aiemmin. Monet koulurakennukset ovat edelleen käyttökelvottomia, eikä koulutyötä voida paikoitellen käynnistää lainkaan. Luokkatovereita on muuttanut muualle, ja osalla oppilaista tovereita ja perheenjäseniä on edelleen kateissa. Suru heittää varjonsa ihmisten elämään vielä pitkään.

Pyhäkoululaiset käsikelloharjoituksissa.

HAT-Kobessa vietimme sunnuntaina pyhäkoulua ja jumalanpalvelusta kuitenkin iloisissa merkeissä. Turman jälkeen pyhäkoulussa oli muutaman viikon hiljaista, mutta nyt lapset ovat palanneet. Iloitsin erityisesti pitkään poissa olleesta Makoto-pojasta, jolla on koossa jo 48 osallistumiskorttia, ja 50 kerätystä kortista palkkioksi luvattu Raamattu on pian hänen! Pyhäkoulun päätteeksi lapset harjoittelivat käsikelloilla soittamista 17.4. olevaa perhejumalanpalvelusta varten.

Jumalanpalvelukseen saimme vieraita Suomesta. Fagerin pariskunta esitti kirkkokahveilla japaniksi opettelemiaan lauluja, joihin seurakunta innostui taputuksin mukaan. Iloitsen kovasti siitä, että suomipiirin opiskelija rouva T on rohkaistunut osallistumaan aktiivisesti jumalanpalveluksiin, ja haluaa jopa ostaa itselleen oman Raamatun. Kannetaan häntä yhdessä rukouksin!

Lauluhetki kirkkokahveilla. Kuvassa hymyilevä mies aloittaa tällä viikolla teologian opinnot, hänestä saamme uuden pastorin pappispulasta kärsivään yhteistyökirkkoomme!
Viime perjantaina aloitin suomen kielen alkeiden opettamisen uudelle nuorelle ei-kristitylle rouvalle. Hän on tehnyt kymmenkunta lyhyttä reissua Suomeen ja haluaa nyt oppia kieltä. Niinpä aloitimme suomen kielen äänteiden opiskelun ja harjoittelimme nimien kirjoittamista. :) Voi olla, että tällä viikolla alkeisryhmä kasvaa vielä yhdellä uudella jäsenellä. Ihmetellä täytyy, miten japanilaisilla riittää mielenkiintoa pientä maatamme ja vaikeaa kieltämme kohtaan!

Siunattuja kevätpäiviä!