tiistai 27. maaliskuuta 2012

久しぶりです!Pitkästä aikaa!

On kulunut jo yli kuukausi siitä, kun edellisen kerran päivitin blogia. Kun tekemistä ja tapahtumia on paljon, ei kirjoittamiselle tahdo jäädä aikaa eikä voimavaroja. Kiitos Sinulle, joka hiljaisuuden keskelläkin olet muistanut rukouksin. Eräänä aamuna, kun väsyneenä ja epätoivoisena mietin mitä kaikkea päivän aikana täytyisi saada tehdyksi, sain konkreettisesti kokea, miten ylhäältäpäin annettiin voimalataus, jollaista itse en olisi kyennyt aikaansaamaan. Juuri heikkoina Jumalan voima saa meissä sijaa.

Nyt voin jo hieman henkäistä helpotuksesta, kun viikkoja kestänyt tiivis rupeama on takanapäin. Siihen on sisältynyt lähetyksen retriitin valmistelua, kokouksia ja koulutuksia, Rejoice-kuoron konsertti, Länsi-Japanin ev. lut. kirkon vuosikokous Okayamassa sekä lähetyksen retriitti Hiruzenissa. Kaikista jäi onnistunut maku suuhun ja kiitollinen mieli. Alla kuvasatoa.

Maaliskuun 11. päivä tuli kuluneeksi tasan vuosi Itä-Japania koetelleesta maanjäristyksestä, tsunamista ja ydinkatastrofista. Hyväntekeväisyyskonsertissa, johon osallistuin Rejoice-kuoron riveissä, kerättiin rahaa tuhossa kärsineiden hyväksi. Sain houkuteltua ei-kristityn tuttuni mukaan workshop-kuoroon ja konserttiin. Yhdessä laulamisessa ja kristillisessä sanomassa on voimaa, jonka tuttunikin ilokseni huomasi.

Länsi-Japanin ev. lut. kirkon perustamisesta on kulunut 50 vuotta. LJELK:n 51. vuosikokouksessa äänestettiin mm. kirkolle uusi presidentti sekä HAT-Koben seurakunnan hyväksymisestä 4. asteen kirkoksi.
HAT-Koben kirkon työntekijät esittäytyvät vuosikokousväelle. Oikealla reunimmaisena oleva Norio Yoshida nimitettiin vuosikokouksen päättäneessä juhlassa seurakunnan vanhimmiston jäseneksi.
Samassa juhlassa asetettiin lähetystyöntekijän virkaan naisteologi Maki Ikegami, joka lähtee kesäkuun alussa Hong Kongiin paikallisen seurakunnan tueksi. Vuosien tauon jälkeen LJELK on saamassa jälleen oman lähetystyöntekijän.

Okayamasta jatkoimme kirkon leirikeskukseen Hiruzeniin pitämään lähetyksen kevätretriittiä. Lähellä Japaninmeren rannikkoa vuoristossa sijaitsevassa leirikeskuksessa oli vielä runsaasti lunta.
Lähetit perinteisessä yhteiskuvassa. Kirkas auringonpaiste ja lumi saivat silmät sikkaralle.
Japanin vuoria katsellessa usein mieleen nousevat psalmin 121 sanat: "Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun? Minä saan avun Herralta, joka on luonut taivaan ja maan."
Kävelylenkillä olo tuntui kuin Suomen kevättalvessa konsanaan!
Tiiviin ohjelman vuoksi kotimaanjakson valmistelut ovat olleet pysähdyksissä. Muutamat seurakunnat ovat jo ottaneet minuun yhteyttä syksyn vierailujen sopimiseksi. Enpä tiennyt Australiassa käydessäni, että matkan vuoksi paluuni viivästyy viikolla verotussyistä. Kansanlähetyspäivät jäävät siis tulevanakin kesänä osaltani väliin, valitettavasti. Mutta toivottavasti tulee tilaisuus tavata ainakin osaa lähettäjäjoukosta muissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Ajatukset ovat kuitenkin vielä tiiviisti täällä Japanissa, siitä pitää huolen normaalina jatkuva työtahti. Ensi pyhänä vierailen jälleen Awajin saarella ja tällä kertaa saan mukaani HAT-Koben kirkolla kasteopetuksessa käyvän nuoren naisen. Pääsiäisjumalanpalveluksessa vietämme viimevuotiseen tapaan tuplajuhlaa, kun ensimmäinen kolmesta kasteoppilaasta kastetaan!