maanantai 29. lokakuuta 2012

Kuulumisia ja kuvasatoa

Palasin vierailulta Vimpelin ja Lappajärven nimikkoseurakuntiin väsyneenä, mutta hyvillä mielin. Kiitos teille, jotka muistitte rukouksin! Kolmessa ja puolessa vuorokaudessa vierailin kahdessa seurakunnassa, kolmella alakoululla, kahdessa päiväkotiryhmässä, kahdessa perhekerhossa/-tapahtumassa, ja molemmissa seurakunnissa järjestettiin lähetysillat. Hiukan surullista on, että perinteiset lähetystilaisuudet näyttävät kiinnostavan vain pientä joukkoa. Miten innostaa mukaan uusia ihmisiä uskollisten työn tukijoiden lisäksi? Tutustuin seurakuntien työntekijöihin ja vapaaehtoisiin vastuunkantajiin, ja sain osakseni vieraanvaraisuutta ja lämpimän vastaanoton.

Kohtasin muutaman päivän aikana toista sataa aikuista ja lasta, joille kerroin Japanista ja lähetin työstä kuvin ja kertomuksin, esinein ja sorminukein, sanoin ja sävelin. Se, mitä lyhyessä ajassa pystyy jakamaan, on vain pintaraapaisu kaikesta kokemastani. En ole esittelemässä itseäni, vaan Taivaallista työnantajaani, jonka rakkaus ja pelastussuunnitelma sulkee piiriinsä niin meidät suomalaiset kuin japanilaisetkin, koko maailman. Rukoukseni on, että jotain Hänestä voisi kirkastua kuulijoille.

Seurakuntavierailuja edeltävänä sunnuntaina kävin Seinäjoella Kansanlähetyksen Kohtaamispaikka-illassa kertomassa lyhyesti ensimmäisen työkauden kuulumiset ja välittämässä rukousaiheita. Illan pääpuhuja, Antero "Mooses" Laukkanen oli innostanut paikalle runsaslukuisen kuulijakunnan, josta löytyi monia uusia jäseniä lähetysrenkaaseen. Illan anti rohkaisi itseäni ja muistutti, etten tee työtä yksin, vaikka siltä tuntuisikin.

Tässä kuvasatoa.

Kohtaamispaikka Seinäjoella.

Vimpelin seurakunnan lapsityönohjaaja Marja-Leena tekee arvokasta lähetyskasvatustyötä päiväkerholaisten parissa. Monet kerholaisten lähettämät kortit ovat ilahduttaneet minua Japanissa.

Kuvan sijasta päiväkerholaiset saivat tavata minut luonnossa. Sorminukke-esityksen ja raamattuhetken jälkeen lauloimme "Jeesus mua rakastaa" suomeksi ja japaniksi.

"Mina-san, konnichiwa!" Perhekerhoon osallistui paljon lapsia äiteineen ja hoitajineen.




Lähetysilta.

Olen kuulemma oppinut tärkeän, Japanissa tarvittavan taidon - hymyilemään puhuessani. :)

Kouluvierailulla.

Perhepäivässä oli ilahduttavasti mukana myös monta isää.

Ensilumi Lappajärvellä.

Nyt valmistelen jo ensi lauantaista torstaihin saakka kestävää vierailua Kajaaniin. Luvassa on perhetapahtuma, jumalanpalvelus ja lähetystilaisuudet, lähetyspiiri sekä monta kouluvierailua. Kiitos, jos kannatte jälleen rukouksin! Elän parhaillaan syksyn ruuhkaviikkoja, tällä viikolla olisi vierailun valmistelun lisäksi kirjoitettava työkausiraportti, annettava haastattelu Uuteen Tiehen, vierailtava tulevalla työpaikallani, tavattava uusi japanilainen henkilö, harjoiteltava tekemään oyakodonburi-ruoka (kanaa riisipedillä), vietävä auto talvihuoltoon, pakattava...

Jumalan antamin voimin päivä ja tehtävä kerrallaan!