keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Pilviä taivaalla


Pohjanmaata ovat piiskanneet tänä syksynä ennätyssateet. Kauhajoella, jossa sijaitsee yksi kuudesta nimikkoseurakunnastani, tulvat saartoivat taloja ja aiheuttivat vesivahinkoja. Luonnonvoimat koettelevat siis Suomeakin, vaikka Japanissa taifuunien nostattamat rankkasateet aiheuttavat vielä enemmän tuhoa. Sateista, harmaata syksyä on jatkunut viikkotolkulla. Ruskan värjäämät puut ovat silti ilo silmälle, ja välillä aurinkokin onneksi näyttäytyy.

Olen ollut Suomessa kolme kuukautta. Alun paluu- ja muuttohässäkän sekä lyhyen vuosiloman jälkeen olen odottanut tuulta siipien alle - turhaan. Melkoista matalalentoa ovat kuluneet viikot olleet hyvin sujuneista vierailuista huolimatta. Alakulo ja väsymys ovat tulleet jäädäkseen, vaikka yritänkin niitä karkottaa. Tarve puhua jollekulle, joka on käynyt läpi paluuseen liittyvän ikävän ja ahdistuksen, on suuri. Joskus yksinäisyys tuntuu musertavalta. Taakka tuntuisi helpommalta kantaa, kun olisi joku sitä jakamassa. Huokailen ylöspäin ja tiedän saavani avun, voiman jokaista päivää sekä työtehtävää ja vierailua varten.

Viime lauantaina Vaasassa pidetyt rovastikunnalliset Elomarkkinat kokosivat mukavasti väkeä. Lähiseudun seurakuntien sekä eri herätysliikkeiden toimesta myynnissä olleet leivonnaiset, käsityöt ja arvat kävivät kaupaksi ja kartuttivat varoja lähetystyölle. Minun osuuteni oli pitää avajaishartaus ja jutella ihmisten kanssa. Kohtaamiset tuttujen ja tuntemattomien kanssa ovat olleet rikastuttavia.


Lähetyslounaalla tarjottiin mm. lohikeittoa.

Pieni huolen häivä varjostaa tulevaisuutta. Kansanlähetys on joutunut aloittamaan YT-neuvottelut talouden tasapainottamiseksi. Uhkakuvana ovat lomauttaminen, jopa työttömäksi jääminen. Tässä tilanteessa minulle tarjottu opettajan äitiyslomasijaisuus tuntuu Taivaan lahjalta, mutta entä jos en pääsekään palaamaan Japaniin sunnitellusti ensi kesänä, mikäli taloudellisia varoja uudelle työkaudelle lähettämiseen ei ole?

Mikä neuvoksi? Teen kuten Sana meitä kehottaa: ”Heittäkää kaikki murheenne hänen (Jumalan) kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen.” (1.Piet. 5:7) En voi kuin luottaa siihen, että Jumalan tahto kaikissa asioissa tapahtuu.

Kiitos, että jatkatte rukousta sekä taloudellista tukemista myös kotimaanjaksoni ajan. Tarvitsen voimaa ja taitoa seuraavaksi työn alla olevien Vimpelin ja Lappajärven nimikkoseurakuntien vierailujen valmisteluun.