keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Yli muurien, läpi esteiden

Psalmin 18 sanat "Jumalani avulla hyppään muurien yli" ovat usein rohkaisseet minua Japanissa ja nyt kotimaanjakson aikana. Joskus, kun mieleni on tehnyt juosta karkuun, on mieleen muistunut myös laululeikin ajatus siitä, että kun kohtaa asian, jota ei voi ylittää, alittaa eikä kiertää, on vain mentävä läpi.

Etukäteen jännittämäni syksyn seurakunta- ja piirivierailut ovat onnistuneesti ohi. Tärkeä vaihe kotimaanjaksoani on päätöksessä, olo on helpottunut ja kiitollinen. Toukokuussa vierailen enää matkaansiunattavana ja lähtöjuhlissa, mikäli sellaisia halutaan järjestää.

Parin kuukauden aikana vierailin kuuden seurakunnan ja kahden kansanlähetyspiirin tilaisuuksissa, pidin lähetysiltoja, opetuksia ja hartauksia, vierailin lähetyspiirissä, seurakunnan työntekijöiden kokouksessa, päivä- ja perhekerhoissa, päiväkodissa ja lukuisissa kouluissa, joissa pidin oppitunteja ala- ja yläkoululaisille, opetin japanilaisen ruoan tekoa, sekä osallistuin muutamaan perhetapahtumaan - HUH! Raskasta mutta rikasta! Oli hienoa tavata suuri joukko aikuisia ja lapsia, ja tulla tutummaksi monen lähettäjän kanssa. Lähetysrenkaani vahvistui kymmenistä uusista jäsenistä! Sain osakseni lämpimän vastaanoton, huolenpitoa ja vieraanvaraisuutta. Sydämellinen kiitos!

Kiitos myös Sinulle, joka olet muistanut rukouksin tätäkin vaihetta. Minua on kannettu yksinäisillä ajokilometreillä, uusien ihmisten ja tilanteiden kohtaamisessa ja yli väsymyksen ja ahdistuksen hetkien. Luottavaisena suuntaan ajatukseni kohti tulevaa.

Viikonlopuksi menen vielä Ryttylään vastuuseen HOPE-kurssille, sen jälkeen pidän lyhyen loman, ja joulukuussa odottaa uusi haaste neljännen luokan opettajana. Sekin jännittää, mutta odotan toisaalta mielenkiinnolla paluuta koulumaailmaan. Olen joutunut kieltäytymään kevääksi tarjotuista vastuista. Tiiviin kiertämisen ja esilläolon jälkeen rauhoitan ajan koulutyölle ja akkujen lataamiselle uutta työkautta varten.

Alla muutama kuva Evijärven vierailulta.

Lähetysilta seurakuntatalolla.

Tunnelmallinen kyläkoulu, yksi monista kouluista, joissa olen vieraillut.

Lukuisat oppitunnit antoivat hiukan varmuutta astua joulukuussa oman luokan eteen. Opettajat hämmästelivät, miten hiljaa oppilaat kuuntelivat. Japani kiinnostaa monia lapsia ja nuoria, siinä syy. :)

Lähtökahvit Jussiloiden, joiden kotona majoituin, luona. Kiitos!