Arkisen aherruksen vastapainoksi tänään on vietetty kahdet eri juhlat: iltapäivällä pidin lapsille viimeisen pikkujoulutunnelmaisen enkki-kerhon. Lapset olivat niin tyytyväisiä saadessaan mutustella namia (vaikkei ollut edes karkkipäivä!), etteivät he huomanneet surra kerhon päättymistä. Vaikkei suuria oppimistavoitteita ole ollutkaan, toivon, että kerho edes hiukan pehmentää lasten siirtymistä englanninkieliseen kouluympäristöön. Saamme sulkea lähettilapsetkin rukouksiimme! Kovin kielteisiä lasten kokemukset ulkomailla vietetyistä vuosista eivät ole olleet, sillä esim. Japanissa on nyt jo kolme toisen sukupolven lähettiä työssä.
Illalla oli vuorossa oppilaskunnan järjestämä itsenäisyysjuhla. Juhlapuheen pitäjäksi oli saapunut Niilo-rehtorimme Päivi-kansanedustajavaimo. Eläköön-huutojen, onnittelumaljan, rukouksen sekä Maamme-laulun jälkeen ilta jatkui kahvittelulla, leikeillä sekä tanssilla. Hiki tuli!
Illan arvovieraat kahvipöydässä.
Lähetyskurssin daameja.
Jumala siunatkoon 90-vuotiasta itsenäistä maatamme. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille jo etukäteen! Ja vanhemmilleni hyvää hääpäivää! :)
