Ilmassa on selvä kevään tuntu, vaikka viileähkö tuuli vielä puhaltaakin. Sää on kuin Suomen toukokuussa, auringonpaisteessa lämpötila saattaa kohota jo +15 asteeseen, mutta yöt ovat edelleen kylmiä. Kirkosta palattuani vaihdoin ulkoiluvaatteet ylleni ja lähdin vakiolenkilleni läheisen lahden ympäri. Moni muukin vietti vapaapäivää ulkoillen: rannalla pelattiin baseballia ja lennätettiin leijaa, betonisella rantavallilla kalastajat odottivat kärsivällisesti saalista, urheilukentillä baseball- ja jalkapallojoukkueet harjoittelivat, puutarhatilkuilla hoidettiin kevätkukkia, lahdella purjehdittiin ja vesilautailtiin, rullalautailijanuorukaiset ja maastopyöräilijät harjoittelivat temppujaan, ja lukuisat kävelijät, juoksijat, pyöräilijät ja koiranulkoiluttajat kansoittivat kävelytiet. Ulkomaalaisuudestani huolimatta tunsin kuuluvani joukkoon.
Koulusta on nyt kevätloma. Nukuin edellisyönä 13 tuntia yhteen putkeen, taisin siis olla aika väsynyt... Iloitsen hengähdystauosta ja vapaammista päivistä. Lomasta huolimatta käyn koululla viikoittaisella keskustelutunnilla ja yritän kerrata kanji-merkkejä.
Säestin tänään jumalanpalveluksen HAT-Koben kirkossa, jossa oli läsnä myös harvinaisia suomi-vieraita, kolme uutta kirkkotilaa remontoimaan saapunutta lähetysystävää sekä yksi Japania kiertämään saapunut matkaaja. Jumalanpalveluksessa ja sen jälkeisillä kirkkokahveilla saimme kuulla heidän todistuspuheitaan. Uutta kirkkotilaa päästään remontoimaan reilun viikon päästä, mutta jo nyt reippaat puuhamiehet ovat aloittaneet kirkon kalusteiden timpuroimisen. Iloitaan ja kiitetään heistä sekä siunataan heidän kättensä työtä!
