Tänään sain kuunnella yli neljä vuosikymmentä evankelioimis- ja radiotyötä tehneen Ariki-sensein ajatuksia Japanin lähetyksestä. Protestanttista lähetystyötä on tehty Japanissa 150 vuotta, katolista lähetystyötä peräti 460 vuotta. Japanin 127 miljoonasta ihmisestä vain 0,8 prosenttia on kristittyjä, eikä lukumäärä ole vuosikymmeniin kasvanut.Esteitä kristinuskon juurtumiselle on useita: miten ihminen joka on tottunut palvomaan 8 miljoonaa shintojumalaa voi uskoa että on olemassa vain yksi Jumala? Miten ihminen jonka ajattelussa käsite "synti" tarkoittaa vain näkyvää rikosta voisi ymmärtää tarvitsevansa Jeesusta ("enhän minä ole tappanut ketään!")? Miten selittää kuolemanjälkeistä iankaikkisuutta ja kadotusta ihmiselle joka uskoo jälleensyntymisen kiertokulkuun? Miten selittää ihmiselle joka menee kerran vuodessa temppeliin jumalan kasvojen eteen ja luulee elävänsä 364 päivää vuodessa Jumalan katseen kantamattomissa, että Jumala on kanssamme joka hetki ja että Hän näkee sydämemme ajatuksetkin, nekin jotka tahdomme muilta kätkeä? Esteitä on paljon...
Mutta esteistä huolimatta Jumalan Pyhä Henki tekee jatkuvasti työtä japanilaistenkin sydämessä. Japanin puolesta rukoillaan, niin naapurimaa Koreassa kuin kaukana Suomessakin. Raamattuja myydään ja luetaan paljon! Olen hämmästynyt siitä, miten paljon kohtaamillani ei-kristityillä japanilaisilla on kosketuspintaa kristilliseen kirkkoon. Joku on käynyt lapsena pyhäkoulussa tai lukiolaisena jumalanpalveluksissa, toisen aviomiehen vanhemmat ovat kristittyjä. Miten saada heidät takaisin kirkkoon?
Jatketaan siis rukousta japanilaisten puolesta toivoen, että seurakunnat kasvaisivat ja Jumalan Sana saisi synnyttää toivon ja pelastavan uskon monen elämässä.
"Näky odottaa vielä toteutumistaan, mutta määräaika lähestyy joka hetki, se hetki tulee vääjäämättä. Jos se viipyy, odota, näky toteutuu varmasti ja ajallaan." Hab.2:3
