Pakkolomalla ei ole yhtä mukavaa kuin tavallisella lomalla! Palaisin jo ihan mielelläni koulun penkkiä kuluttamaan (ja näin tapahtuukin maanantaina, rehtori soitti juuri ja kertoi koulun jatkuvan ensi viikolla), ja uskon että toiveeseeni yhtyvät ne tuhannet oppilaat ja heidän vanhempansa, jotka ovat olleet pakotettuja jäämään tällä viikolla kotiin influenssavaaran takia. Monet seurakunnatkin ovat sulkeneet ovensa tai ainakin supistaneet toimintaansa.Tautitapauksia on tähän mennessä löydetty lähes 300, myös Tokiossa on muutamia sairastuneita. Lähes 4800 päiväkotia, koulua, yliopistoa ja muuta oppilaitosta on sulkenut ovensa viikon ajaksi. Lapsia on kehotettu pysyttelemään sisätiloissa ja välttämään ulkona liikkumista. Kaikki eivät kehotuksesta ole välittäneet, vaan nuoriso on ajanvietteekseen kansoittanut karaokepaikat.
Niissä perheissä, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä, lastenhoidon järjestäminen on ollut ongelmallista. Osa vanhemmista on joutunut ottamaan lapset mukaan työpaikalle, jos hoitoapua ei ole ollut saatavilla. Opettajat ovat kiertäneet oppilaiden kodeissa tarkastamassa oppilaiden voinnin ja antamassa heille läksyjä "arestiviikon" ajaksi. Niitä on sitten täytynyt tehdä vanhempien valvonnassa. Naapuritalostani on parina päivänä kuulunut iloista nokkahuilun ja melodikan soittoa, veikkaan että siellä joku ala-asteen oppilas harjoittelee soittoläksyjä. :)
Itsekin olen pysytellyt pääasiassa kotosalla. Olen käynyt kaupassa ja ulkoilemassa, mutta junalla liikkumista olen välttänyt. Televisiossa näytettiin kuvaa Koben vilkkaalta Sannomiyan asemalta, jota käytän koulumatkoilla, lähes kaikilla ihmisillä oli hengityssuojain kasvoilla. Hiukan on aika tullut pitkäksi, vaikka olenkin puuhastellut kotitöiden parissa ja raapustellut kanji-merkkejä. Sain vihdoin ja viimein ikkunat pestyä, ja olen tavannut ihmisiä - siitä olen iloinen. Arkisin kun jää kovin vähän aikaa ja voimia ystävyyssuhteiden vaalimiseen. Jumala on vastannut hiljaiseen toiveeseeni solmia ystävyyssuhteita paikallisiin. Nyt toivon Taivaallista apua siihen, että pystyisin antamaan aikaani ihmisille ja ylittämään vielä korkealta tuntuvan kielikynnyksen itseni ilmaisemisessa.
Odotan, että sade lakkaisi ja pääsisin käymään kaupassa. Tämä kuuro on onneksi vielä ohimenevä, jatkuvamman sateen eli sadekauden pitäisi alkaa vasta kesäkuun puolella. Siunaavin terveisin täältä sateen ja sikainfluenssan keskeltä!
Näkymä puhtaasta olohuoneen ikkunasta ulos. Paikallinen tapa on pitää verhot (tai kaihtimet) tiiviisti ikkunan edessä päiväsaikaankin, mutta minulle on tärkeää nähdä ulos, en väsy katselemaan vastapäistä vanhaa japanilaista taloa ja puutarhaa.