Japani viettää parhaillaan kolmen kansallisen vapaapäivän rypästä eli "kultaista viikkoa". Jotkut yritykset saattavat antaa työntekijöilleen koko viikon vapaaksi ja se taas on monelle japanilaiselle vuoden pisin lomajakso. Mitäköhän suomalaiset tuumaisivat vain viikon mittaisesta vuosilomasta? Vapaapäivistä huolimatta useimmat kaupat ovat auki ja täynnä lomalaisia, samoin kulkuvälineet ja vapaa-ajanviettokohteet. Kun 127 miljoonainen kansa on liikkeellä yhtä aikaa, syntyy väkisinkin ruuhkaa...Lomasta johtuen HAT-Koben kirkossa oli tänään vähänlaisesti väkeä, jumalanpalvelukseen osallistui 11 henkeä ja sitä edeltäneeseen lasten pyhäkouluun vain yksi lapsi. Viime kuussa järjestetty ensimmäinen lasten "tanoshimikai" sai suuren suosion. Seuraava järjestetään kahden viikon päästä 17.5., rukoillaan että sinnekin tulisi paljon lapsia. Kirkon taloustilanne on tiukka: tilan kuukausivuokra nielee ison summan ja remontoimiseen kului myös paljon rahaa. Pyydetään, että jatkossakin tarvittavat varat toiminnan pyörittämiseen löytyvät.
Saksalaisten kielikoulutovereideni tiimin johtaja kuoli muutama päivä sitten yllättävän ja nopeasti edenneen sairauden murtamana. Omaisia ja työtovereita saa muistaa menetyksen keskellä.
Sain jokin aika sitten tiedon, että Kauhajoen seurakunta on hyväksynyt minut uudeksi nimikkolähetikseen, olen siitä iloinen ja kiitollinen! Toisesta lähettävästä Kansanlähetyspiiristäni eli Kainuun piiristä ei nimikkoseurakuntaa ole vielä löytynyt. Pyydetään, että Kainuustakin voisi lähettävä seurakunta pian löytyä.
Parhaillaan syksyn toimenkuvani on mietintämyssyn alla. Jatkan edelleen kieliopintoja, mutta rinnalle saattaa tulla muitakin vastuutehtäviä. Huomaan itse kantavani hiukan huolta asiasta.
Kiitos jos muistatte tätäkin asiaa!
Koulustakin on lomaa ensi viikko, ja se todella tulee tarpeeseen. Tapahtumarikkaan ja antoisan mutta voimia kuluttaneen jakson jälkeen olen väsynyt ja henkisesti "kuitti". Pyydetään, että saisin levättyä ja kerättyä uutta voimaa opintojen jatkamiseen. Opiskeleminen on edelleen mielekästä, mutta edistyminen tapahtuu niin hitaasti, että välillä turhauttaa! Mutta puun tyvestä ei voi hypätä suoraan latvaan...
Kuun vaihteessa vaihtuneen uuden rukouskalenterin esipuhe, erään lähetystyöntekijän käsialaa, kosketti. Sisältö käsitteli Jumalan odottamista. Vaikka odottaminen usein on vaikeaa, kaikki tapahtuu Jumalan hyvässä johdossa ja aikataulussa!
"Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani." Ps. 43:5b