Kulunut viikko oli raskas. Ohjelmantäyteinen viikonloppu kostautui viikolla: olin väsynyt ja kouluunlähteminen sekä läksyjen tekeminen tuntui kivireen vetämiseltä. Mielialaa laski harmaa ja sateinen sääkin, heinäkuun alkuun asti ulottuva sadekausi lienee siis alkanut. Onneksi japanilainen sadekausi ei ole yhtäjaksoista sadetta, vaan väliin mahtuu poutapäiviäkin.Eilen päätin perjantain kunniaksi käydä koulun jälkeen marraskuussa Nishinomiyaan avatussa suuressa ostoskeskuksessa. En ole mikään shoppailija, mutta joskus on mukava käydä pyörähtämässä liikkeissä ilman ostopakkoa. Ilokseni sain hetkeksi seurakseni samassa kielikouluryhmässä opiskelevan Estherin, jonka kanssa kävimme leivoskahveilla Helsinki Bakery:ssä - suomalaista miljöötä ja menuuta tavoittelevassa viihtyisässä kahvilassa.
Kahvilasta voi ostaa myös leipää ja ruisjauhoilla höystettyjä leivonnaisia mukaan. Ystäväni lähdettyä hakemaan lapsia koulusta jäin vielä hetkeksi kiertämään laajaa ostoskeskusta. Useimmat liikkeet ovat kalliita pikkuputiikkeja joista en kuuna päivänä ostaisi mitään, mutta yhden hyötyostoksen tein: ostin pienen kylmälaukun, joka kesäkuumalla edesauttaa eväiden säilyvyyttä. Taidan testata laukun toimivuutta heti maanantaina koulussa.
Uusi lounaseväille tarkoitettu kylmälaukkuni.Tavakseni on tullut ostaa pienestä kukkamyymälästä kaunis pikkukimppu keittiön pöytää koristamaan. Innokas miesmyyjä kysyi kohteliaasti olivatko kukat lahja, mutta hän käytti niin kohteliasta kieltä, etten heti ymmärtänyt hänen kysymystään. Japanissa asiakasta puhutellaan niin kohteliain sanoin ja pitkin sanatulvin, että joskus voi vain yrittää arvailla mitä asia koskee (ja aika usein arvaamalla pärjääkin). Myyjä toisti kysymyksen englanniksi ja oli ilmeisen mielissään, kun sain aiheen kehua hänen englannintaitoaan. Lyhyt kohtaaminen nosti hymyn suupieliin, eivätkä taivaalta putoilevat sadepisaratkaan enää haitanneet.
Iloisena luin myös Suomesta saamani valokuvallisen kirjeen Kajaanin lähetyspiiriläisiltä ja sähköpostin uuden nimikkoseurakuntani Kauhajoen lähetyssihteeriltä. Viestit Suomesta muistuttavat monien lähettäjien työstä ja tuesta, jota ilman työtä ei tehtäisi. Lämmin kiitos kaikille minua eri tavoin muistaneille!
Yhden viime hetken rukousaiheenkin välitän: huomenna HAT-Koben kirkossa on järjestyksessään toinen lasten "tanoshimikai", joka aiemmin jouduttiin peruuttamaan sikainfluenssakohun takia. Pyhäkouluakaan ei ole voitu useampaan viikkoon pitää, mutta siitä huolimatta muutamia uusia lapsia on joka sunnuntai käynyt kolkuttelemassa kirkon ovea. Viime sunnuntaina kaksi reipasta ala-astelaista otti osaa jumalanpalvelukseen. He olivat koulusta saaneet tehtäväksi esitellä oman asuinalueen erikoisuutta ja päättivät tulla tutustumaan kristilliseen kirkkoon! Toivotaan, että lapset tulevat huomenna uudelleen lasten kokoukseen ja tuovat monia tovereita tullessaan!
Tänään pidän kotipäivästäni kiinni. Virkistävää viikonloppua!
