TV-ruudun alanurkassa näkyy Japanin kartta, jolla vilkkuvat keltaiset varoitus- ja punaiset hälytysvalot Tyynen meren rannikkoviivalla. Chilessä aamulla ollut voimakas maanjäristys on aiheuttanut tsunamivaroituksen, jollaista ei ole annettu 15 vuoteen. Ensimmäiset muutamia kymmeniä senttejä korkeat aallot ovat jo iskeytyneet rannikolle, mutta toisen korkeamman aallon pelossa varoitus on vielä voimassa. Oma Osakan lahden pohjukassa sijaitseva asuinalueeni tuskin kuitenkaan on vaarassa. Tiesitkö muuten, että "tsunami" on japanin kielen sana?
Viikko sitten tähän aikaan istuin Shinkansenin kyydissä matkalla Tokioon. Osallistuin lähetyksen edustajana JEMA:n (Japan Evangelical Missionary Association) seminaariin ja vuosikokoukseen. Seminaarissa esiteltiin kaksi vuotta työstettyä Japanin evankelioimissuunnitelmaa. Itselleni siitä päällimmäiseksi jäi mieleen se, miten vähän lähetystyöntekijät ja papit voivat tehdä verrattuna siihen, jos paikalliset saadaan aktiivisesti evankelioimaan maanmiehiään. Pyydetään yhdessä siihen intoa ja rohkeutta.
Tähän liittyen eräs kristitty ystäväni kertoi rohkaisevan esimerkin. Japanissa uuden vuoden viettoon kuuluu vainajien haudoilla käynti ja haudalla suoritettavat uhrimenot. Paljon asiaa pohdittuaan ystäväni päätti lähteä sukunsa haudalle mukaan, ja osallistua sen siivoamiseen mutta ei itse palvontamenoihin. Niiden sijasta hän rukoili lyhyesti ja lauloi kristillisen virren - suurta rohkeutta ja hengellistä kypsyyttä vaatinut teko! Täällä suvun painostuksesta jopa kristityt saattavat edelleen säilyttää kodissa vainajien palvontaan liittyvää kaappia (butsudania) sekä esim. hautajaisissa osallistua palvontamenoihin.
JEMA:n, johon kuuluu yli 40 kansainvälistä lähetysjärjestöä, vuosikokous Tokiossa 23.2.
Kävin tornissa yhdessä Tokiossa asuvien Tiina- ja Mika-lähettien kanssa nauttimassa kahvilan herkuista ja miljoonakaupungin iltavalaistuksesta.
Paluumatkalla näin junan ikkunasta toisen tärkeän maamerkin, Fuji-vuoren.Vaikka viime päivien tunnelmat ovat olleet mollivoittoiset, tänään päällimmäinen tunne on kiitollisuus. Kirkolla oli ennen jumalanpalvelusta lasten "waffurupaatii" eli vohvelijuhla, jonka mainoskutsuja olin torstaina ensimmäistä kertaa jakamassa läheisen ala-asteen liepeillä. Lähes parikymmentä lasta saapui kirkkoon. Leikkien lomassa hiljennyttiin pääsiäisen tapahtumien äärelle, ja lopuksi herkuteltiin vohveleilla. Pääsiäiskirkossa on määrä esittää lasten kanssa kaksi käsikelloilla (tonechimes) soitettavaa kappaletta, joiden harjoittelemisen aloitimme. Minua pyydettiin käsikelloyhtyeen johtajaksi, vaikka soitin on itselleni täysin uusi. Lähetystyössä totisesti saa laittaa likoon kaiken osaamisensa ja osaamattomuutensa! :)
...noin kerran kuussa olevaan teema-tapahtumaan saapuu parikymmentä ala-asteikäistä lasta. Kuvassa Jorma-sensei kertoo pääsiäisen tapahtumista.
Tänään "houkuttimena" toimivat herkulliset vohvelit. Maaliskuun lopulla on määrä pitää lasten leiri, toivotaan että moni ilmoittautuisi mukaan.Jumalanpalveluksessa sain ensimmäistä kertaa (HAT-Koben kirkossa) istua penkissä vailla säestysvastuuta. Olen iloinen, että seurakunnasta löytyy toinen soittotaitoinen henkilö jakamaan kanssani säestysvastuuta. Jumalanpalveluksen jälkeen pidimme vuosikouksen, jossa minut valittiin kirjanpitäjäksi. Jälleen uusi asia, jota saan opetella...
Lastenkokouksen jälkeen pieni sali muuntautuu nopeasti jumalanpalveluskäyttöön: yhteistuumin pöydät raivataan pois ja tuolit kannetaan tilalle.Kirkolta kiiruhdimme Aotanin raamattukoululle juhlistamaan 60. raamattukurssin päätösjuhlaa. Kurssi taisi olla maailman pienin, sillä valmistujia oli vain kaksi henkilöä, heistä toinen HAT-Koben kirkolla käyvä nainen. Lämminhenkisessä juhlassa saimme yhdessä iloita siitä, miten Raamatun äärellä vietetty aika on muuttanut myönteisellä tavalla kummankin elämää. Saamme yhdessä pyytää Jumalan siunausta ja johdatusta nyt valmistuneille. Pääsiäisen alla saamme viettää kirkossa iloista kastejuhlaa, ja uusi henkilö on jälleen aloittanut kasteopetuksen - heidätkin saamme kätkeä rukouksiin.
Ladyt lounastauolla. Tämän päivän lounaan haimme raamattukoulun lähellä sijaitsevasta eväslaatikoita (obento) myyvästä liikkeestä. Kuvassa (vasemmalta) liikkeen emäntä, raamattukoulusta valmistunut O-san ja kaksi muuta jumalanpalveluksissa käyvää, joista oikeanpuolimmainen on aloittanut kasteopetuksen.Kiitos rukouksistanne!




