Tänä iltana ryhdyin vihdoin toimeen: inventoin ensimmäisen kaapin sisällön. Päämääränä on hankkiutua eroon turhasta tavarasta ja miettiä samalla, mitä vien mukanani Japaniin. Olen lykännyt pakkauspuuhia niin pitkälle kuin mahdollista, mutta parempi kuitenkin aloittaa ajoissa, ettei tule viime hetken stressiä.
Kummasti olen saanut kerättyä tavaraa Ryttylän kotiinkin, vaikka mielestäni "minimalisti" olenkin. Osa tavaroistani ja kaikki huonekalut ovat vanhempieni varastossa. Joudun käymään nekin kaikki vielä kertaalleen läpi! Vien ensimmäisen muuttokuorman Vaasaan lähtiessäni sinne kuukauden päästä joulunviettoon, ja toisen satsin vien tammikuun alussa muuttaessani lähtöä edeltäväksi ajaksi Vaasaan. Todellakin: täysiä opiskeluviikkoja on jäljellä enää neljä!
Japanin kielen tunteja on jäljellä vain kaksi, ja suren niiden loppumista. Olen päättänyt kuitenkin jatkaa opiskelua omillani hamaan lähtöön saakka. Olen saanut opeteltua hiragana-tavumerkit, ja nyt työn alla ovat katakana-merkit, joilla kirjoitetaan kaikki lainasanat. Iloitsen suuresti, että osaan jo lukea helppoja hiraganoilla kirjoitettuja lauseita. Lahjaksi saamani Uuden Testamentin lukeminen tyssäsi alkuunsa liian vaikeaan tekstiin. Mutta vielä sekin päivä koittaa, kun japaninkielisen Raamatun teksti aukeaa. :)
Sain työalalta tietoa, että viisumianomukseen tarvittavat paperit ovat parhaillaan käsiteltävinä Japanissa, ja jos hyvin käy, vastaus saattaa tulla jo joulukuun aikana. Se olisi hienoa! Jos ja kun lupa myönnetään, viisumin saanti passiin vaatii vielä Suomen päässä käynnin konsulaatissa Helsingissä.
Torstai on toivoa täynnä! :)
