Mieli on jälleen kiitollinen. On ilo saada kertoa omasta tiestäni lähetystyöntekijäksi ja Japanissa tehtävästä evankelioimistyöstä. On rohkaisevaa saada tavata myös lähettäjiä ja kuulla monella olevan yhteyksiä Japaniin. Vaasan suomalaisen seurakunnan lähetyssihteeri Riitta Pohjanpalo on hänkin entisiä Japanin lähettejä. Seuraan siis monen naislähetin jalanjälkiä, jotka jo ovat käyneet läpi sen tien, jolle itse olen vasta lähdössä. Sain Riitalta lahjaksi japaninkielisen Uuden Testamentin sekä hiilikuitupakkauksen, joka pitää minut 12 tuntia lämpimänä Japanin talven kylmettämissä asunnoissa (lämmitys kun ei ole Suomen luokkaa, talot on rakennettu hatariksi kuumaa ja kosteaa kesää silmällä pitäen). Se tulee tarpeeseen, sillä olen melkoinen vilukissa!
Lisään joitakin valokuvia illasta, jahka rantaudun huomenna Ryttylään.
Kipeiden lähtöprosessien jälkeen tunnekuohut ovat tyyntyneet, ja ilo siitä että saan olla lähdössä Japaniin ja tulevan lähdön odotus ovat astuneet sijaan. Lentolippu on jo ostettu! Lennän Japaniin Finnairin suoralla lennolla perjantaina 1.2. Koneeseen saa viedä matkatavaroita vain 20 kg, joten joudun tarkkaan miettimään mitä vien mukanani. Rahdin ehdin lähettää vasta tammikuun puolenvälin tienoilla, joten joudun ensimmäiset viikot tulemaan toimeen niillä vaatteilla ja tavaroilla, jotka saan matkalaukussani kannettua. Onneksi Japanista saa ostettua lähes kaiken tarvitsemansa (kenkiä ja vaatteita lukuun ottamatta). Mutta Istanbulissakin sain huomata, että tulen kyllä toimeen yllättävänkin vähäisin varustein.
Hyvää yötä, Jeesus myötä, eikä unohdeta lähetystyötä! :)
Lisäys maanantaina:
Päivän tunnussana "sattui sopivasti" ja evästi minua hyvillä mielin lähtemään ajomatkalle kohti Ryttylää:
"Iloiten te saatte käydä matkaan, ja onnellisesti te pääsette perille." (Js.55:12) Näin kävi! Ryttylää lähestyessäni taivaan täydeltä alkoi tupruttaa suuria lumihiutaleita ("karvahattuja"), oli metka tunne ajaa niiden keskellä. :)
Tässä vielä lupaamani valokuvat:
Keltanokka tenttii kokenutta Riitta-lähetti/lähetyssihteeriä. Eniten Riitta kaipaa Japanista yhteisöllisyyttä, ja hän varoitti liiallisesta työnteosta eli lepoakin tarvitaan.
Riitalta lahjaksi saamani hiilikuitu-kylmänkarkote. Toimii siten, että kun pussin avaa ja sisällön laittaa esim. niskaa tai vatsaa vasten, se lämpenee ja pitää kantajansakin lämpimänä 12 h. Tiedän siis millaisia pusseja etsin kaupasta! :)
Paikka, jossa viihdyn parhaiten - pianon takana. Illassa musisoivat myös Leo ja Sari Louhivaara.
Minä ja tehopakkaus-lähettisihteerini Sari.
Harrille kiitos kuvausavusta!
