Kuka olisi uskonut…...että päädyin onseniin eli japanilaiseen kylpylään pikemmin kuin aavistinkaan! Kollegat saivat äitienpäivälahjaksi vapaaillan ja lahjakortin kylpylään, ja kutsuivat minut mukaansa rentoutumaan. Lähdin ilomielin tutustumaan onseniin, josta olin kuullut vuolaita kehuja.
Ajoimme Rokko-vuoren toiselle puolelle Arima-nimiseen kylään, joka on vanha ja kuuluisa kylpyläpaikka. Hieno hotelli ja vieressä levittäytyvä vihreä vuorenrinne tarjosivat upeat puitteet ensimmäiselle kylpy-kokemukselleni. Ennen kuumaan kylpyaltaaseen menoa peseydyimme erilaisilla tarjolla olleilla pesu- ja kuorinta-aineilla. Puhtaina antauduimme kuuman ja mineraalipitoisen veden hellittäviksi, ja nautimme samalla ulkoaltaan maisemasta ja keskusteluseurasta.
Valmistautuessamme jo poislähtöön huomasimme, että nurkan takana oli tarjolla myös sauna – vastaus rukouksiini! Japanissa ei ole tapana heittää vettä kiukaalle, mutta koska olimme saunan ainoat käyttäjät, noudatimme omaa perinnettämme ja roiskutimme hiukan vettä kuumille kiville. Lopuksi vilvoittauduimme kylmävesialtaassa, ja pukeutumisen jälkeen siirryimme hotellin ravintolaan, jossa ilta huipentui ateriaan. Onseniin täytyy päästä uudemman kerran!
Koska emme olleet varsinaisia hotellivieraita, emme saaneet aamutakin tapaisia jukatoita, joihin kietoutua kylvyn jälkeen – harmi. Jukatoissa liikkuminen hotellin yleisissä tiloissa ja jopa kylänraitilla kuuluu asiaan, ravintolassakin useimmat asiakkaat (meitä lukuun ottamatta) olivat pukeutuneet jukataan. Suomessa ”aamutakissa” ulkona liikkuminen herättäisi hilpeyttä, mutta täällä se kuuluu kulttuuriin.
…että minä joka lapsena kieltäydyin juomasta äidin flunssalääkkeeksi tarjoamaa sipulimaitoa, söin lounaaksi sipulilla maustettuja maitoperunoita? En ollut tietoinen kyseisestä pohjalaisesta perinneruoasta ennen kuin kollegani sitä kehui, ja hyvin maittoivat perunat minullekin vaihteluksi riisivoittoiseen ruokavalioon.
…että divarista ostamani DVD, jota luulin japanilaiseksi elokuvaksi, osoittautuikin kiinalaiseksi filmiksi joka oli tekstitetty vain japaniksi! Sitkeästi katsoin leffan kuitenkin loppuun saakka, ja yritin lueskella kanji-merkkien lomassa olleita kana-merkkejä (kanjit menevät vielä ”yli hilseen”). Juonen käänteiden seuraaminen olisi ollut helpompaa, jos olisin ymmärtänyt roolihenkilöiden keskustelut… Kantapään kautta oppii: seuraavalla kerralla DVD:tä ostaessani osaan tutkia tarkemmin tekstitys- ym. tiedot!
…että internetin toimimattomuus saisi minut rauhattomaksi, kun en vuorokauteen päässyt tarkistamaan sähköpostiani ja lukemaan uutisia. Olen siis koukussa, myönnettäköön! Nettiyhteyteni katkesi, mutta kollegan vihjeestä modeemin sulkeminen ja uudelleen käynnistäminen palautti yhteyden. Onneksi, sillä viikon päästä kisaillaan Euroviisut, ja finaalin olemme päättäneet Tiinan kanssa katsoa netin välityksellä suorana - alkaen klo 04:00 paikallista aikaa! Todellista fania ei varhainen alkamisajankohta lannista... ;)
Siunausta alkavaan viikkoon kaikille blogin lukijoille!
