MGtH saapui eilen onnellisesti mutta lentokoneessa valvotun yön jäljiltä väsyneenä Japaniin. Väsymyksestä huolimatta bändin oli aloitettava harjoitukset heti maahantulopäivänä, sillä ensimmäiset keikat ovat jo tänään! Teknisten vaikeuksien vuoksi harjoittelulle jäi lopulta vain vähän aikaa, ja laulaja-Mikolle (joka on opetellut laulut japaniksi!) pukkaa flunssa päälle. Saa muistaa rukouksin! Sain tanssija-Tuiren vieraakseni ja hänen mukanaan suomi-tuliaisina kaivattua ruisleipää. :)
Terhi (jonka rouvaantumisen vaiheita voi seurata blogin välityksellä) heitti minulle haasteen listata 10 asiaa, joista en luopuisi. Tässä oma listani:
1. Usko Jeesukseen. Ilman sitä elämältäni puuttuisi pohja, tarkoitus ja päämäärä. Uskon Raamatun ilmoitukseen Jumalasta, joka on luonut kaiken olevaisen ja ihmisen yhteyteensä. Yhteys rikkoontui syntiinlankeemuksessa Adamin haukattua kiellettyä hedelmää, mutta Jeesuksen sovitustyön ansiosta tie taivaaseen on avoin jokaiselle häneen turvautuvalle.”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut.” (Ap.t.16:31)
Muistan ajan uskoontulon alkuvuosilta, kun aloitin luokanopettaja-opinnot Jyväskylässä. Olin edeltävänä keväänä rukoillut Jeesusta sydämeeni ja hidas kasvu uskontiellä oli alkanut. Eräässä kristillisessä opiskelijaillassa opiskelutoverini todisti, miten Jeesus oli hänen elämänsä tärkein asia. Vaikka mielessäni halusinkin yhtyä puhujaan, sydämessäni tiesin, ettei Jeesus ollut elämässäni ykköspaikalla. Moni muu asia ajoi Jeesuksen edelle, olin lokeroinut hänet osaksi elämääni antamatta sydäntäni kokonaan hänelle. Janosin kuitenkin elävää yhteyttä Jumalaan, ja ymmärsin, että Taivaallisella Isällä on minulle paljon enemmän annettavaa, jos vain suostuisin ottamaan vastaan.
Vietin kauan kaipaamani välivuoden Ryttylässä opiskelijana raamattulinjalla. Se vuosi muutti suhteeni Jeesukseen ja elämäni suunnan!
2. Raamattu. Jumala lähestyy ihmistä tavalla ja kielellä, jonka hän ymmärtää. Ilman ruokaa ja juomaa ihminen ei kauaa pysy hengissä, samoin hengellinen elämä näivettyy ja kuolee ilman jatkuvaa Jumalan sanan lukemista. ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.” (Mt.4:4)
Raamattukoulussa opin, miten tärkeää on lukea päivittäin Raamattua, ei ulkoisen pakon velvoittamana vaan siksi, että Jumala saisi hoitaa ja rohkaista Sanansa välityksellä. Sanat, jotka aiemmin tuntuivat kuolleilta kirjaimilta muuttuivat Pyhän Hengen vaikutuksesta eläviksi ja muuttivat minua. Opetuslasten tavoin minäkin, joka aiemmin en rohjennut lähteä ulkomaille vaihto-oppilaaksi tai opiskelijavaihtoon, olen nyt Hengen johdattamana ja rohkaisemana lähetystyöntekijänä Japanissa, ja se on todellinen Jumalan ihme!
Jumala toimii Sanansa kautta. Mitä enemmän luemme Raamattua, sitä enemmän Pyhä Henki saa sijaa elämässämme ja sitä elävämmäksi ja omakohtaisemmaksi luettu Raamatun sanakin muuttuu. Pyhän Hengen tärkein tehtävä on kirkastaa Kristusta, viedä meidät Jeesuksen ristin juurelle turvaamaan Häneen, jonka ansiosta syntimme on sovitettu ja jonka läsnäoloon ja huolenpitoon voimme luottaa päivittäin kaikissa elämän myrskyissäkin.
3. Läheiset ja ystävät. Iän ja fyysisen välimatkan myötä olen oppinut arvostamaan ihmissuhteita. ”Herra Jumala sanoi: "Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään.” (1.Moos. 2:18) Tarvitsemme yhteyttä toisiin ihmisiin. Elämän rikkaus ja sisältö muotoutuu paljolti siitä, että on ihmisiä, joille jakaa välittämistä. Ero läheisistä on kipeä, ulkomailla asumiseen liittyvä asia, mutta onneksi nykyaikainen tekniikka mahdollistaa jopa näköyhteyden tuhansien kilometrien päähän.
4. Tietokone. Olen tullut siitä melko riippuvaiseksi, vaikka ilmankin toki voisi elää. Tietokone on ikkuna maailmaan ja yhteydenpitokanava läheisiin, sen avulla voi kuunnella radiota (parhaillaankin kuuntelen radio Dei:tä) sekä katsella TV:tä ja elokuvia (”aivot narikkaan” –hetket ovat tarpeen aika ajoin). Tietokoneen ansiosta olo ei ole enää lainkaan niin eristynyt kuin ennen muinoin, jolloin oltiin pelkän maapostin varassa.
5. Kunnon yöuni. Riittävä yöuni sekä terveellinen ravinto ja liikunta ovat jaksamisen kannalta ehdoton edellytys. Nukun keskimäärin kahdeksan tunnin yöunia, olen illan torkku ja aamun virkku. Aikoinaan Ryttylässä asuessani oppilasasuntolassa opin käyttämään korvatulppia, enkä osaa enää nukkua ilman. Kun laitan tulpat korviin on kuin sulkeutuisin omaan ”umpioon”, jossa saan helposti unen päästä kiinni vieraassakin paikassa. Täällä Japanissakin tulpille on käyttöä: yksinkertaisten ikkunalasien läpi ulkoa kantautuvat äänet (kuten liikenteen äänet ja naapurin koiran haukunta) voisivat muuten valvottaa.
6. Kahvi. Aloitin kahvinjuonnin jo melko nuorena – ja jäin koukkuun. Ilman aamukahvia ei päivä lähde käyntiin. Onneksi Japanissakin juodaan kahvia, eikä pelkkää vihreää teetä. :) Rahdin mukana oli useampi kahvipaketti Suomesta, mutta paikallinenkin kahvi maistuu ihan hyvältä. Paras kahvi on tavallinen maitokahvi ilman sokeria.
7. Musiikki. Musiikki on tärkeä ilmaisukanava. Olen pienestä pitäen laulanut, erilaisia kuoroja on matkan varrella kertynyt useita, niistä tärkeimmät gospelkuoro Tulus ja Vaasan Oopperan kuoro, jossa sain laulamisen lisäksi näytellä. Aikuisiällä opiskelin viitisen vuotta klassista laulua musiikkiopistossa, josta sain hyvää äänenmuodostuksellista pohjaa. Pianonsoiton aloitin 9-vuotiaana ja kitaran rämpytyksen rippikoulun jälkeen. Seurakunnan toiminnassa musiikilla palveleminen on se ”minun juttuni”. Kuuntelen myös paljon musiikkia, enimmäkseen hengellistä, kestosuosikkeinani Exit, Juha Tapio ja Michael W. Smith.
8. Meri ja luonto. Rannikolla kasvaneena ja suurimman osan elämästä eläneenä meri ja luonto ovat lähellä sydäntäni. Viihdyn luonnon helmassa ja eläinten tarkkailu on mielipuuhaani.
9. Auto. Ilmankin voi elää, mutta liikkuminen ja kaupassa käynti on niin paljon helpompaa, jos on auto käytössä! Omaa pikku-Puntoa, jota vanhemmat Suomessa huoltavat, on ikävä. Voi olla, että täälläkin auton hankkiminen tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi, mutta toistaiseksi sinnittelen ilman ja nautin niistä hetkistä, kun saan istua kollegoiden kyydissä.
10. Haaveet ja unelmat. Ilman niitä arki olisi raskasta ja ikävää. Tarvitaan asioita, joista haaveilla ja unelmoida. Jotkut niistä täyttyvät, kaikki eivät. Joskus toiveiden täyttymys ei tunnukaan enää yhtä hienolta kuin odottamisen tuova kutkuttava tunne ja jännitys. Toivo elää!
Haastan blogin lukijat ainakin ajattelemaan omia tärkeitä asioitaan, ja jos aikaa ja intoa riittää, kommentoidakin toki saa!
