Eilen Vaasan suomalaisen seurakunnan aiemmin 20 vuotta Japanissa asunut Riitta-lähetyssihteeri jonotti lähes puolitoista tuntia saadakseen istumapaikan Shinkansen-luotijunaan ja päästäkseen Tokiosta tapaamaan minua! Riitan kertoman mukaan kaikille halukkaille ei riittänyt istumapaikkaa, vaan väkeä joutui seisomaan junan käytävillä. Oli mukava tavata Riittaa ja rupatella elämästä ja kokemuksista Japanissa. Entisten japaninlähettien sydän tuntuu kiinnittyneen tiukasti tämän kauniin mutta hengelliseltä maaperältään kivikkoisen saarivaltion maaperään.
Tänään jumalanpalveluksessa oli aiheena ikuinen elämä. Kansallisuudesta riippumatta moni ajattelee, ettei suhdetta Jeesukseen tarvitse vielä ratkaista, vaan asian "ehtii hoitaa" sitten vanhempana. Mutta entä jos kuolema korjaakin yllättäin? Kuoleman rajan takaa ei Jeesusta voi enää huutaa avuksi. Päätös on tehtävä ennen viimeistä rajapyykkiä, ja Raamattu kehottaa olemaan siirtämättä ratkaisua huomiseen, sillä "juuri nyt on oikea päivä, juuri nyt on pelastuksen päivä." (2. Kor. 6:2) On raskasta ajatella, että niin moni torjuu Jeesuksen ja joutuu siksi kadotukseen. Rukoillaan uskon lahjan vastaanottamista niin täällä Japanissa kuin kaikkien kansojen keskuudessa!
Pian saan lisää suomi-vieraita, kun toinen Istanbulin aikaisista kämppiksistäni saapuu vieraakseni. Suomalainen gospelyhtye "Mikko goes to heaven" valmistautuu myös jo neljännelle Japanin kiertueelle, kiertuevalmisteluja saa muistaa rukouksin. Kultaisen viikon vuoksi kielikoulukin pitää ovensa suljettuna, mutta japanilaiseen tapaan saimme reilusti kotiläksyjä. Japanin koululaiset saavat loma-ajoiksi runsaasti tehtäviä, ja suuri ihmetyksen aihe onkin, miten Suomi voi menestyä niin hyvin Pisa-tutkimuksissa, kun lomat ovat pitkiä ja koulupäivät lyhyempiä eikä läksyjäkään anneta yhtä paljon...
Lämpötila on jo useampana päivänä rikkonut hellerajan. Suomalaisissa ajatus kesästä herättää myönteisiä mielleyhtymiä, mutta japanilaisille kuuma ja kostea säätila tekee kesästä epämiellyttävän. Tehotuuletuksen ansiosta asunnon sisälämpötila on pysytellyt siedettävänä, eikä coolereita (viilennyslaitteita) ole vielä tarvinnut ottaa käyttöön. Ostin itselleni hellehatun ja kylmälaukun, jonka kanssa voin lämpötilan noustessa käydä kaupassa. Tänään kylmälaukulle oli jo käyttöä, kun lähdimme iltapäivällä myöhäiselle vappupiknikille läheisen tekosaaren rantaan. Paikallisiin verrattuna, jotka piknikille lähtiessään tuovat mukanaan katokset, tuolit, pöydät ym. mukavuusvempaimet, olimme varustautuneet kovin vaatimattomasti, mutta pikkugrillissä maissit ja makkarat paistuivat tuossa tuokiossa, ja ne syötiin hyvällä ruokahalulla.
Itadakimasu! Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme. Aamen.