Tänään on päivälleen 14 vuotta siitä, kun Hanshin-Awajin suuri maanjäristys teki tuhoisaa jälkeä Koben ympäristössä. Uutisissa näytettiin, miten suuri joukko ihmisiä kokoontui muistopäivän viettoon maanjäristysmuseon edustalle. Museo sijaitsee HAT-Kobessa, alueella jolle uusi kirkko syksyllä avattiin. Toivotaan, että moni kotinsa ja toivonsa menettänyt voisi löytää tiensä kirkkoon ja saisi elämäänsä uuden ilon ja toivon evankeliumista. Mahdollinen uusi kirkkotila on löytynyt, ja vaatii enää johtoportaan päätöksen tilan vuokralle antamisesta, kiitos jos muistatte rukouksin!Ensimmäinen lomanjälkeinen kouluviikko on takana. Opiskelu tuntuu jälleen mielekkäältä ja on ilo huomata oppivansa joka päivä uutta. Uuden oppikirjan myötä olemme käyneet mielenkiintoisia keskusteluja ja vertailua eri maiden välillä mm. pikaruoasta ja maanjäristyksestä. Ryhmässämme aloitti kaksi uutta opiskelijaa, kiinalainen nainen ja perulainen poika, ja heidän myötään mukava ryhmämme sai taas lisäväriä. Uuden kirjan myötä kanjien opiskelu tehostuu, tästä lähtien meillä on kanjitesti oppikirjan tekstikappaleen sanamerkeistä aina kappaleen käsittelyn jälkeen, ensimmäinen testi on maanantaina.
Kylmän jakson jälkeen tänään oli taas huomattavasti lämpimämpi päivä, +10 astetta. Suomen talveen verrattuna japanilainen talvi on paljon leudompi, aurinkoisempi ja lyhyempi. Japaninmeren rannikolla ja pohjoisempana lunta on satanut reilusti, mutta kotikulmillani taivaalta on leijaillut vain pieniä hiutaleita pariin otteeseen. Lähdin ulos nauttimaan kauniista säästä ja vapaapäivästä, pakkasin vyölaukkuun mukaan kaakaota termospullossa ja sämpylän. Pysähdyin evästelemään ne rannan tuntumaan lenkkireittini varrelle. Syödessäni tarkkailin, miten paikallisen vesiurheiluseuran melojat harjoittelivat lahdella. Täällä kesäurheilulajeja harrastetaan ulkona ympäri vuoden, koulun kentällä yakyuu- eli baseball-joukkueet harjoittelivat ja tennisklubilla jokaisella kentällä oli pelaajia.
Huomenna käyn tutustumassa Rokkoo-saareen seurakuntaan. Hyvää pyhää!
