Eilen pääsin seuraamaan mochin valmistusta paikallisen ystäväperheen kotiin, alla kuvasarja:
...sen jälkeen riisistä hakataan sitkeää, tahnamaista taikinaa. Nuijaniskujen lomassa riisiä käännetään ja sen päälle lisätään vettä sitkeän taikinan aikaansaamiseksi.
Kaikki halukkaat saivat vuorollaan kokeilla hakkaamista, minäkin heilutin hetken painavaa nuijaa, joka oli lapsille hiukan liian painava. :)
...ja lätyn sisälle laitetaan esim. punaisia papuja sekä mansikoita. Sen jälkeen nyytti suljetaan ja pyöritellään uudelleen kakuksi - mochi eli riisikakku on valmis syötäväksi.
Ja sitten maisteltiin - "itadakimasu" eli kiitos. Sitkeä kakku juuttuu herkästi kurkkuun ja aiheuttaa joka vuosi kuolemantapauksia erityisesti vanhuksien keskuudessa.Japanissa ei ammuta uuden vuoden raketteja toisin kuin muualla maailmassa, raketit kuuluvat täällä kesään.
Suomalaisessa ystäväperheessä, jossa vastaanotin uutta vuotta, poltimme sädetikkuja ulkona parvekkeella rakettien korvikkeeksi.Uusi vuosi eli "shoogatsu" on vuoden tärkein shintolainen juhla. Kolmen päivän aikana kaikki, jotka vain kynnelle kykenevät, käyvät temppelissä varmistamassa siunauksen ja hankkimassa ennustukset alkaneelle vuodelle sekä ostamassa uudet amuletit vuoden tarpeisiin.
Kävin itse toteamassa suurten massojen liikkeellä olon, tungos kotikulmieni suuressa temppelissä oli melkoinen.Kristittynä temppelialueella käynti tuntuu aina surulliselta, se antaa kipeän muistutuksen siitä miksi Japanissa on edelleen suuri tarve kristilliselle lähetystyölle. Kiitos, jos suljet rukouksiin Japanin kansan ja täällä tehtävän evankelioimistyön, jotta mahdollisimman moni kuulisi ja vastaanottaisi evankeliumin vapauttavan ja pelastavan sanoman!
Siunattua ja armorikasta alkanutta vuotta 2009!





