Nishinomiyassa puhaltaa tänään kylmä pohjoistuuli, luntakin saattaa olla tiedossa. Eilen sitä jo näytti satelevan ylhäällä vuorilla, mutta kotikulmilla satoi vain hiukan rakeita. Asunnon sisälämpötila oli aamulla herätessäni +11 astetta. Onneksi lämmittimet - jahka ne napsauttaa päälle - lämmittävät huoneen nopeasti.Ensi viikolla on edessä paluu arkeen, kielikoulu jatkuu tiistaina. Maanantai on kansallinen vapaapäivä, mutta yritän silloin ahkeroida lomaläksyjä. Tauko kielikoulusta on ollut tervetullut ja antoisa. Nyt taas riittää virtaa ja halua paneutua täysipainoisesti kieliopintoihin. Ennen joulutaukoa olin melkoisen väsyksissä, ja loman ensimmäiset viikot kuluivat väsymystä purkaessa ja seurakunnan joulunajan tilaisuuksiin osallistuessa. Olen iloinnut siitä, että on ollut aikaa muullekin kuin kieliopinnoille. Sain mm. vihdoin ja viimein hoidettua paikallisen ajokortti-asian kuntoon. Yksi reilunmittainen työpäivä siihen matkoineen kaikkineen kului, mutta päivän lopuksi sain upouuden japanilaisen ajokortin haltuuni. Autoa en tosin vielä ole hankkimassa, mutta myöhemmin sekin saattaa tulla ajankohtaiseksi.
Lueskelin vanhoja, vuodentakaisia blogitekstejäni, jolloin olin vielä Suomessa keskellä pahinta pakkausruljanssia. Olen iloinen, että se vaihe ja pian ensimmäinen vuoteni täällä Japanissa on takana. Sanotaan, että ensimmäinen vuosi on kaikkein raskain. Väsymys onkin ollut lähes jatkuva seuralaiseni kaikkeen uuteen totutellessa ja kielen kanssa pinnistellessä. Nyt olo on jo tasaantuneempi. Kun saatoin Tiinaa joulun alla lentokentälle huomasin, että tunsin oloni varsin kotoisaksi japanilaisella kentällä. :)
Jumala tietää jo edeltä käsin kaiken, mitä tähänkin uuteen alkaneeseen vuoteen sisältyy. Ja koska Hänellä on hyvä tahto jokaista kohtaan, saamme ottaa kaiken vastaan iloisin ja rauhallisin mielin. Kiitän ja siunaan jokaista rinnallakulkijaani ja esirukoilijaani, Herra Sinunkin alkaneen vuotesi siunatkoon!
