Japanilaisen (kiinalaisperäisen) kalenterin mukaan tänään on alkanut kevät. Ja toden totta: koulusta palatessani ihana auringonpaiste sai melkein uskomaan kevään tuloon. Japanissakin helmikuu on tilastojen mukaan vuoden kylmin kuukausi, ja vuosi sitten juuri maahan tulleena sain sen omakohtaisesti kokea: palelin sekä ulkona että sisällä. Tänä talvena kaikkein kylmimmät päivät ovat onneksi toistaiseksi olleet vähissä. Lämpötila on kieppunut +10 asteen kieppeillä ja auringonpaisteesta on saanut nauttia useana päivänä.Lähtölaukaukseksi keväälle eilen vietettiin päiväkodeissa ja monessa kodissa "mamemaki":a, eräänlaista pahan karkottamisjuhlaa. Naamion taakse kätkeytynyttä "oni":a, pahan edustajaa, heitetään pavuilla samalla huutaen "oni wa soto, fuku wa uchi" eli "paha ulos, onni sisään". Näin toimien yritetään karkottaa sairaudet, onnettomuudet ja muut ikävyydet. Perheen äidille juhla tietää melkoista siivousurakkaa: pienten papujen keräämisessä kodin jokaisesta huoneesta on melkoinen työ, eivätkä japanilaiset perheenisät juurikaan osallistu kodin töihin. Eilen opimme koulussa heitä hyvin kuvaavan verbin "gorogorosuru" joka tarkoittaa "olla tekemättä mitään". Tultuaan töistä kotiin monet miehet heittäytyvät sohvalle perheen äidin palveltaviksi ja lojuvat siinä loppuillan TV:tä katsellen. Mutta niin taitaa olla Suomessakin..? :)
Kristittynä en pavunheitto-rituaalia tarvitse. Vaikken tietystikään toivo vastoinkäymisiä, rukoillen ja Jeesuksen veren suojassa saan vastaanottaa kaiken eteen tulevan turvallisin mielin hänen läsnäoloonsa ja apuunsa luottaen.
Maanantaina koulun jälkeen oli ensimmäinen keskustelutuntini japanilaisen vapaaehtoisen japanin kielen opettajan kanssa. Juttelimme tunnin ajan Suomeen ja Japaniin liittyvistä asioista, ja aika kului nopeasti. Opettaja sanoi opettaneensa monelle ulkomaalaiselle japanin kieltä, ja kehui minun käyttävän "kaunista kieltä" eli kohteliasta japania. Mukavahan se oli kuulla, mutta puhuminen on vielä kovin kankeaa. Mooseksen tavoin minulla on "hidas puhe ja kankea kieli"! Mooseskin yritti väistää Jumalan hänelle antamaa tehtävää, mutta rohkaistui lopulta johdattamaan israelilaiset pois Egyptistä. Ei itseensä luottaen, vaan siksi että Jumala lupasi olla hänen kanssaan. (2.Moos.3) Siinä minunkin "salaisuuteni". :)
