Heräsin yöllä, kun tunsin sänkyni heiluvan ja kuulin makuuhuoneeni vaatekaapin liukuovien kolisevan toisiaan vasten. Ymmärsin heti mistä oli kyse: maanjäristys! Järistys meni ohi muutamassa sekunnissa. Vilkaisin kelloon, joka osoitti ajan olevan hiukan yli yksi. Käänsin kylkeä ja jatkoin unia.
Aamulla järistyksen todenperäisyys varmistui, kun tarkistin meteorologisen laitoksen sivuilta tarkkojen mittauslaitteiden rekisteröimät järistykset ja toden totta: yöllä yhden jälkeen Osakan lahden alueella oli ollut maanjäristys, jonka voimakkuus järistyksen keskuksessa oli 4.1 Richteriä. Oman asuinpaikkani Nishinomiyan kohdalla järistys oli huomattavasti heikompi, vain 1-2 Richteriä, siksi en huomannut edes pelätä.
Olen kuitenkin henkisesti varautunut siihen, että suuren maanjäristyksen mahdollisuus on olemassa. Vuonna 1995 Koben maanjäristys teki tuhoisaa jälkeä. 7.2 Richterin voimakkuudella maankuorta ravistellut järistys surmasi tuhansia, vahingoitti kymmeniä tuhansia ja jätti kodittomaksi satojatuhansia ihmisiä. Sen lisäksi aineelliset vanhingot olivat mittavat. Toivon jonain päivänä pääseväni käymään maanjäristysmuseossa, jossa Koben tapahtumat on tarkasti selostettu ja selitetty.
Vaikka järistysvaara on olemassa, saan silti luottavaisena ottaa kaiken vastaan Jumalan kädestä. Hän ei salli hiuskarvammekaan katketa ilman, että Hän sen sallii! Kaikki päiväni ovat jo kirjoitetut hänen kirjaansa, joten miksi turhaan kantaa huolta huomisesta?
"Tämän päivän on Jumala tehnyt, iloitkaa ja riemuitkaa siitä!" Ps. 118:24
