maanantai 7. huhtikuuta 2008

Jumitusta

Viime yö oli levottomin täällä viettämistäni öistä. Uni oli katkonaista ja heräilin pitkin yötä. Taisin jännittää uuden kielikurssin alkua... Keskellä yötä tarkistin kellonajan suomi-kännykästäni ja huomasin sen jälleen "jumittuneen". Se on tehnyt niin useasti Japanissa olessani eli mennyt pimeäksi ilman mitään syytä (kyse ei ole akun loppumisesta) ja suostunut toimimaan vasta, kun olen sammuttanut virran ja käynnistänyt puhelimen uudelleen. Veikkaan, että puhelin jumittuu aina, kun joku yrittää lähettää minulle tekstiviestin Suomesta. Yhden käden sormilla ovat laskettavissa ne viestit, jotka ovat tulleet luettavassa muodossa perille saakka. Jos siis olet lähettänyt minulle tekstiviestin, etkä ole saanut siihen vastausta, ei viesti ole tullut perille! Harmittaa, sillä ostin uuden puhelimen ennen lähtöä varta vasten voidakseni vastaanottaa tekstiviestejä tänne. En tiedä missä vika piilee... Lähetin selvityspyynnön puhelinoperaattorille, mutta en ole saanut siihen vastausta. Tekstiviestin sijasta kannattaa siis lähettää sähkö- tai maapostia jos tahtoo viestin tulevan perille saakka.

Jumitusta on ilmassa enemmänkin: niska- ja hartiaseutuni viestittää siitä, että sen huoltaminen ja rentouttaminen on jäänyt liian vähälle huomiolle viime aikoina. Onneksi olen muuten saanut olla terveenä. Lapsiperheissä sen sijaan on sairasteltu oikein urakalla.
Junassa. Pikajunassa istumapaikat ovat kortilla, mutta hitaammassa paikallisjunassa (jolla kuljen suurimman osan koulumatkasta) on väljempää.

Tänään alkoi uusi lukuvuosi Japanin koululaitoksessa. Minäkin palasin koulun penkille ja jännitin, saisimmeko Jorunnin kanssa lisää kurssikavereita. Iloksemme ryhmäkoko olikin kasvanut kolmella opiskelijalla, filippiiniläistytöllä sekä saksalaisella lähetystyöntekijäpariskunnalla. Oppitunteja on klo 9.30-13 välisenä aikana neljä, välissä on muutama lyhyt hengähdystauko. Koulumatkat nielevät osan päivästä, sillä matkustamiseen kuluu tunti mennen tullen, kävellen ja junassa istuen. Uutta sanastoa tulee päivittäin 30-40 sanaa, joten sanojen opetteluun ja kirjallisten läksyjen tekoon kuluu illassa useampi tunti. Motivaatiota ja intoa kielenopiskeluun riittää silti edelleen. Kiitos muistamisesta!