Japanissa vietetään tänään isänpäivää. Kirkossakin kaikki miespuoliset kukitettiin jumalanpalveluksen jälkeen. Kirkkokahveilla käytiin lyhyt esittäytymiskierros paikalla olleelle uudelle tulokkaalle. Kun vuoroni tuli, kerroin lyhyesti kuka olen, mistä tulen ja milloin tulin Japaniin, ja mitä teen nyt. Sain vuolaasti kehuja (kuten tapaan kuuluu) siitä, miten hyvin jo japania puhun, ja minä puolestani vastasin kehuihin vaatimattomasti (kuten myös tapoihin kuuluu, tosin tällä kertaa aivan oikeutetusti!), että vielä on pitkä matka... Japanissa on siis tapana keskusteluissa korottaa vastapuolta ja vähätellä itseä.On silti ilo huomata, että kielitaito karttuu hitaasti mutta varmasti. Tänään pystyin jo laulamaan kokonaisen virren japaniksi, kun sävelmä oli tuttu, suomalaisestakin virsikirjasta löytyvä "Pyhä, pyhä, pyhä". Pystyin jo tunnistamaan muutaman kanjinkin sanojen joukosta. :) Täällä lauletaan kovaa ja korkealta ihan kirjaimellisesti, sillä virsikirjan sovitukset on kirjoitettu uskomattoman korkeaan sävellajiin! Japanilaiset ovat musikaalista väkeä, eikä korkealta laulaminen näytä tuottavan heille vaikeuksia. Ensi viikolla onkin taas minun vuoroni toimia säestäjänä. Tänään kuoro harjoitteli kahta uutta esityslaulua, ja minusta on tullut vakituinen säestäjä kuorolle.
Sain kortin etelä-Pohjanmaan varhaisnuorten Donkkis-leiriltä liitteenä terveiset, että leirillä oli puhuttu lähetyksestä ja muistettu minuakin rukouksin. Olen kiitollinen kaikista teistä, jotka lausutte lyhyenkin huokauksen puolestani, rukoukset on kuultu! Suurin taistelu käydään näkymättömissä, ja sielunvihollinen tekee kaikkensa masentaakseen ja lannistaakseen hänen omanaan elävät. Saamme kuitenkin olla voittajan puolella ja iloita siitä, että Jeesus on jo voittanut pahan mahdin.
Japanissa on ollut jälleen suuri maanjäristys, tosin kauempana Honshun saaren pohjoisosassa. Onneksi henkilövahingot ovat jääneet melko pieniksi, mutta tuhoisaa jälkeä järistys on tehnyt teille ja rakennuksille. Maa järisee täällä päivittäin, mutta yleensä järistykset ovat niin pieniä, ettei niitä edes huomaa.
Taivaan Isän haltuun!
