Nyt se on lopultakin alkanut, nimittäin sadekauden pahamaineinen "mushiatsui" eli kuumankostea ilma, joka on kuin lehmänhenkäys. Niin ulkona kuin sisällä on lämmintä ja kosteaa, ilmapumppuviilentimet on pakko ottaa käyttöön aika ajoin, muuten ei jaksaisi. On tässä taas totuttelemista kosteaan ilmanalaan tottumattomalle!Juuri kun tuntee olonsa sopeutuneeksi, tulee vastaan uusi asia (kuten nyt tämä kosteus), johon tottuminen vie energiaa ja aikaa. Näin se taitaa olla vielä pitkään... Väsymys on jatkuva seuralainen. Kollegaperhe kertoi kulkeneensa ensimmäisen Japanin vuotensa kuin sumussa eikä muistavansa siitä juuri mitään. Katsotaan kuinka minun käy... Jotain ilonaihettakin: kävin tänään postissa lähettämässä muutaman kirjeen Suomeen. Japaninkielinen asiointini sai työntekijän kehumaan kielitaitoani, ja siitä tuli hyvä mieli. Tosin täällä kehutaan hyvinkin pienestä ulkomaalaista "taitavaksi", mutta kumminkin. :)
Tänään on juhannusaatto, vaikka täällä sitä ei huomaa. Juhlapäivät ovat kiperiä hetkiä: silloin ajatus helposti harhailee koti-Suomeen ja asioihin, paikkoihin ja ihmisiin joita siellä juhliessa kohtaisi. Jos olisin nyt Suomessa, olisin läheisteni kanssa mökillä: virittäisin tulen kamiinaan, istuisin rantakalliolla katselemassa ohi ajavia veneitä ja lintuja, saunoisin ja kävisin uimassa, nauttisin luonnon hoitavasta hiljaisuudesta. Ilmassa on pientä haikeutta, mutta samalla mielessä on varmuus ja kiitosmieli Japanissa olemisesta. Ensi kesänä sitten Suomeen, jos Herra suo!
Hyvää juhannusta ja Johannes Kastajan muistopäivää!
