perjantai 24. lokakuuta 2008

Perjantaipäivityksiä

Tänään on Japanissa kuukausittainen palkanmaksupäivä. Pieni "suupaa" eli ruokakauppa, johon usein koulusta palatessani poikkean, olikin tavanomaista kansoitetumpi ja useita tuote-esittelijöitä houkutteli maistiaisineen ihmisiä tyhjentämään tilipussiaan. Tänään ei kannata lähteä ravintolaan syömään ellei suostu jonottamaan pitkiäkin aikoja. Suosituimpiin ravintoloihin saattaa joutua odottamaan vapautuvaa pöytää jopa tunnin verran!

Toisen maailmansodan jälkeen Japanin talous lähti huimaan nousuun, ja nykyään shoppailu on suosittua ajanvietettä. Kaupat ovat auki seitsemän päivää viikossa ja perheen yhteinen vapaapäivä sunnuntai on vilkkain ostospäivä. Tavaraa ostetaan vaikkei sitä välttämättä tarvittaisikaan. Eilen koulusta palatessamme ihmettelimme suuria kadun varressa olleita roskaröykkiöitä, joihin oli tuotu kaikkea mahdollista kalusteista kodinkoneisiin ja golfmailoihin. Kunnollisen kierrätysjärjestelmän puuttuessa paljon hyvää tavaraa päätyy kaatopaikalle. Minunkin kitarani on pelastettu roskakasasta...

Olemme tämän viikon koulussa kerranneet sekä kielioppia että kanjeja, joita olemme opiskelleet nyt 250 sanamerkin verran. Ensi maanantaina ensimmäisessä kanji-testissä sitten näen, miten hyvin merkkejä muistan! Vaikka opiskelu onkin raskasta, se on mielekästä ja tuo päiviini paljon iloa. Iloa on tuottanut myös kaunis syyssää, jota sadepäivät välillä rikastuttavat. Syksyn ja ruskan etenemistä seurataan tiedotusvälineissä hiukan samaan tapaan kuin keväistä sakura-puiden kukintaa. Vähitellen alkaa kotikulmillanikin näkyä syksynpunertamia lehtiä. Iloitsen myös viikon päässä häämöttävästä Hiroshiman reissusta, jonne lähden yhdessä "kesäkämppis" Tiinan kanssa muutamaksi päiväksi.

Muutoin olen edelleen käynyt väliin rankkaakin Japanissa elämiseen ja työskentelyyn liittyvää pohdintaa. Se taas on luonut tarpeen viettää enemmän aikaa rukouksessa ja Raamatun äärellä - paljon hyvää siis! Raamatusta onkin avautunut uusia näkökulmia asioihin. Ei Jumala meitä tahallaan kiusaa, vaan vaikeistakin asioista opimme uutta, itsestämme ja toisista. Eivätkä koettelemukset kestä ikuisesti, vaan niilläkin on määräaikansa. Sen sijaan, että rukoilisin pikaista helpotusta olenkin pyytänyt kestävyyttä odottaa Jumalan aikaa. Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Häntä rakastavat! (Rm.8:28)

Huomenna Nishinomiyan kirkolla on perheille suunnattu gospel-konsertti. Toivotaan ja rukoillaan, että pieni kirkkosali täyttyisi uusista kontakteista, ja että he jatkossakin rohkenisivat tulla mukaan seurakunnan toimintaan!

Siunattua viikonloppua!

"Eihän laulajalla ole muuta kuin tämä laulu toivon, johon tarraudun, ja nämä hiljaiset yöt ja tuoksu asfaltin, ja te rakkaani kaikki siellä jossakin."