Muutaman päivän ajan säätila on ollut aiempaa lämpimämpi. Ilman ulkolämpömittaria en voi tarkkaa lämpötilaa sanoa, mutta arvioin että lähempänä 10 astetta kuitenkin. Tänään tarkenin hyvin jo lyhythihaisella aluspaidalla - paitoja on silti ylläni edelleen kolme kappaletta. :) Ilo jää lyhytaikaiseksi, sillä sääennusteen mukaan uusi kylmärintama laskee lämpötilan jälleen lähipäivinä. Suomen talveen verrattuna suurin ero on auringonvalon määrässä (ja lumettomuudessa). Täällä auringosta saa nauttia paljon enemmän! Tänään kävellessäni asemalta kotiin kiinnitin huomiota setään, joka valokuvasi jotain. Saavuttaessani kohdan, jossa hän kuvasi, huomasin hänen ikuistavan ensimmäisiä sakuroita (kirsikankukkia)! Sakuraloistoa saadaan kuitenkin odottaa vielä kuukauden päivät. "Oma" puistoni, joka sijaitsee Shukugawa-joen molemmin puolin, on kuuluisa sakuroistaan. Tuskin maltan odottaa, että näen puiston koko komeudessaan! Jo nyt olen nauttinut päivittäisestä kävelyreitistä rauhaisan puiston halki.
Ulkolämpötilan kohottua myös asuntoni on ollut päiväsaikaan melkeinpä lämmin! Ikkunat avautuvat osittain etelään, joten auringonvalo lämmittää huoneita luonnollisella tavalla. Nyt se tuntuu ihanalta, mutta kesällä voin olla toista mieltä. Kävin eilen Antin kanssa etsimässä coolereita asuntooni. Ilman niitä kesän kuumuudessa ja kosteudessa olisi sietämätöntä elää! On suositeltavaa viettää kuumin kuukausi eli elokuu jossain muualla. Siksi minäkin lähden Tiinan kanssa pohjoisemmaksi Nojiriin, jossa on hiukan viileämpää.
Eilen sain hankittua myös kohdevalaisimia asuntooni, mm. yöpöydän lampun niin, että voin lukea vielä vuoteessakin. Pieni asia mutta iso ilo! Sain jobinpostia rahdista: laiva on myöhässä viikosta 10 päivään eli saan suomi-tavarani vasta maaliskuun alkuviikkoina. Sinne saakka on siis sinniteltävä ilman.
Japanin tunnit ovat tällä viikolla olleet suorastaan nautittavia ja hauskoja! Aluksi jännitin tunteja ja sitä, kun opettaja kysyy jotain japaniksi, mutta nyt olen rentoutuneempi ja rohkeampi vastaamaan. Ihana asia sekin, kiitos muistamisesta! Tänään näin myös Awajin saarella sijaitsevaa Sumoton seurakuntaa paimentavat Kallioiset, jotka tulivat asioille Kobeen. Ehdimme ennen kouluani istahtaa kahvikupposen ääreen ja vaihtaa kuulumisia - harvinaista herkkua niille läheteille,
jotka asuvat kauempana maaseudulla. Sain kutsun käydä Sumotossa, ja toivottavasti pääsenkin tutustumaan seurakuntaelämään siellä kevään aikana.
Aurinkoisia terveisiä koti-Suomeen!
