Ajelin eilen Pohjanmaan visiitille. Hain Vaasasta lähetyskodilta sähköpianon, ja palasin se kyydissäni Laihialle Naisten kesken –iltaan, jossa musisoin. Koolla oli parikymmentä naista ja illan aiheena luottamus Jumalaan. Kerroin itsekin laulujen yhteydessä valmistautumisestani lähetystyöhön lähtöön, ja iloitsin siitä, että rukouskortit ”menivät kaupaksi”. Tulen todella tarvitsemaan esirukousta sen puolesta, että Jumala avaisi sopivia tilanteita kohdata ihmisiä ja kutsua heitä kirkkoon, jonka kynnys on Japanissa erityisen korkea. Siksi työmuotoina käytetään mm. ruoka- ja englanninpiirejä (kuvassa nuorten aikuisten englannin piiri), jotta kynnys tulla mukaan jumalanpalvelukseen madaltuisi. Tarvitaan paljon rukousta sen puolesta, että japanilaiset luopuvat epäjumalanpalveluksesta ja samankaltaisuuden paineesta sekä kansallismielisestä ylpeydestä ja nöyrtyvät etsimään apua todelliselta elävältä Jumalalta!En muista olenko koskaan aiemmin ajanut koko neljä ja puolituntista matkaa täydellisessä hiljaisuudessa. Tällä kertaa mieleni ei tehnyt kuunnella radiota, vaan annoin sisimmästäni kumpuavien ajatusten täyttää mieleni. Tuntui hyvältä ”keskustella” itseni ja Jumalan kanssa sen sijaan, että olisin yrittänyt tukahduttaa tunteitani ulkoisilla ärsykkeillä. Kulunut viikko antoi paljon ajattelemisen aihetta.
Luin kiinalaisen kristityn veli Yunin omaelämäkertaan perustuvan kirjan ”Taivaallinen mies”. Paavalin tavoin veli Yun ja monet muut kiinalaiset Jeesukseen uskovat ovat joutuneet kokemaan elämässään hirvittävää vainoa - vankeutta, fyysistä ja henkistä kidutusta, eroa perheestä ja ystävistä – vain sen tähden, että he haluavat seurata Jeesusta ja kertoa hänestä muillekin! Siihen verrattuna oma tieni tuntuu kovin helpolta ja kipuni pieniltä. Luennot apostolien teoista ja heidän rohkeasta tavastaan julistaa evankeliumia veti myös hiljaiseksi. Onneksi luennoitsija Erkki Ranta kiteytti työn ihanalla tavalla: kerjäläinen kertoo toiselle kerjäläiselle mistä leipää saa. En lähdekään Japaniin todistamaan omaa erinomaisuuttani vaan ”kehumaan Jeesusta” Japanin lähetyskonkarin Arto Hukarin sanoja lainaten. Siinä on iso, vapauttava ero.
Ensi viikolla aion valmistella edessä olevia seurakunta- ja piirivierailuja. Yritän koota powerpoint-esityksen Japanista ja siellä tehtävästä evankelioimistyöstä ja valmistaa pieniä omakohtaisia puheenvuoroja. Tänään suunnittelen jo lähettisihteerini Sarin kanssa marraskuista Vaasan lähetyspäivää.
Rentouttavaa syyslomaa kaikille, jotka sitä viettävät!
