Kun avasin aamulla keittiön ikkunaverhot, kiljahdin vaistomaisesti: lunta! Ensilumi on siis satanut Ryttylään. Oletettavaa on kuitenkin, että se sulaa nopeasti pois ja hyvä niin, sillä autoni talvirenkaat ovat Vaasassa. Ensi viikolla, samalla kun ajelen Pohjanmaalle osallistuakseni Naisten kesken -iltaan Laihialla, viikonlopun ohjelmaan tulee sisältymään renkaidenvaihto. Myös hammaslääkärissä käynti kuuluu hoidettavien asioiden listalle. Eilen nimittäin lohkesi hampaastani pala. Ennen Japaniin lähtöä olisin joka tapauksessa joutunut tarkistuttamaan ja tarvittaessa hoidattamaan hampaani, joten nyt sain pakottavan syyn hoitaa asia kuntoon jo ennemmin eikä vasta myöhemmin lähtötohinassa. Hausjärvelle minua ei ulkopaikkakuntalaisena huolita hoitoon, mutta onneksi sain ajan Vaasaan ensi viikolle, joten sekin asia hoituu samalla reissulla.
Otsikko hieman liioittelee: ei tässä juuri minkään sortin rimakauhua ole. Huomenna on kuitenkin tärkeä kokous. Kansanlähetyksen liittohallitus päättää minun ja kahden muun perheen lähettämisestä. Toivon tietysti, että suunniteltu aikataulu voisi toteutua eli että pääsisin lähtemään helmikuun alussa Japaniin. Mutta Jumalan käsissä ovat lähtömme ja tulomme, tapahtukoon Hänen tahtonsa myös huomisessa kokouksessa.
Edessäni on melkein vapaa viikonloppu. Huomenna aioin pitää täydellisen rokulipäivän! Sunnuntaina lupasin hoitaa Leipäsunnuntain säestyksen, kun säestäjästä oli pula. Teen sen mielelläni, kun kerran paikalla olen. Rukoukseni viime päivinä on ollut, että etsisin lähimmäisteni parasta ja keinoa palvella ja auttaa muita itsekkäiden pyrkimysten sijasta. Siihen rukoukseen on vastattu ja Jumala on ihmeellisellä tavalla antanut myös ilon palvelemisesta. Antaessaan saa!
Siunattua viikonloppua ja varjelusta liikenteeseen!
